Vapaa-ajankalastus on suomalaisten tärkein toiminnallinen luontoharrastus. Maamme väestöstä noin 40 % eli runsaat kaksi miljoonaa henkeä osallistuu kalastustapahtumaan vähintään kerran vuodessa. Toisena tulee metsästys, johon osallistuu aktiivisesti noin kolme sataa tuhatta suomalaista. Pyyntikulttuuri on meillä verissä.

Viime aikoina vapaa-ajankalastus ja metsästys ovat muuttuneet kotitarvehankinnasta virkistyksen suuntaan.

Vapaa-ajankalastajien vuotuinen kokonaissaalis on noin 50 miljoonaa kiloa, josta lähes puolet pyydetään verkoilla. (kuvassa onkija; lähde WikimediaCommons) Määrällisesti tärkeimmät vapaa-ajankalastajien saalislajit ovat ahven, hauki ja särki. Metsästyksen saalismäärät ovat hirvieläinten suuresta koosta johtuen samaa suuruusluokkaa. Saaliiden kappalemäärät ovat pienempiä. Karkeasti ottaen keskimääräinen suomalainen syö voden aikana parikymmentä kiloa itse pyydettyä kalaa tai lihaa. Tämä tarkoittaa viikottaista itse pyydettyä riista- tai kala- ateriaa. Taloudellinen merkitys on huomattava.

Vapaa-ajan kalastus on viime aikoina ollut vähenemään päin. Muut harrastukset ovat vieneet kaupungistuvien suomalaisten huomiota.  Metsästys on harrastajien keskimääräisestä iäkkyydestä huolimatta pitänyt paremmin pintansa. Syynä voi olla metsästyksen taloudellinen merkitys. Ainakin hirvieläinten metsästyksestä tulee maaseudulle merkittäviä tuloja.

Vapaa-ajan kalastuksen saaliit (Lähde: Riistan ja kalantutkimus)

Metsästyksen saalismäärät (Lähde: Riistan ja Kalantutkimus)

´