Systeeminen kriisi

Video, johon olen tiivistänyt isompia suuntaviivoja maailmantaloudesta sekä alkaneen yleisen deflaation (kierrossa olevan rahamäärän väheneminen) vaikutuksista mm. energiasektorilla. Pätkä on kaikkinensa vähän pitkä, mutta yritän tiivistää laajoja asiakokonaisuuksia yhteen pakettiin. Kaiken kaikkiaan näen varsin huolestuttavia suuntaviivoja tulevissa kehitysjatkumoissa.

Joku aika sitten kirjoitin laajemman tekstin (vs. mitä videolla käsitellään) sisältäen kommenttia miten nykytilanteeseen on päästy sekä jatko-osan. Tekstit löytyvät täältä:

http://samassaveneessa.info/alakohtaiset-artikkelit/449-maailmantalouden-loppu

http://samassaveneessa.info/alakohtaiset-artikkelit/450-eun-zombie-pankit

6 thoughts on “Systeeminen kriisi

  1. Ajattelemisen aihetta

    Akin esitys, sekä sisältö että tapa, on hyvä. Kasvun rajat on saavutettu ja siten velkavetoinen systeemi ei enää toimi. Velan suhteen on myös erittäin tärkeä ymmärtää, puhummeko investointi- vai kulutusvelasta. Edellä mainittu velka synnyttää reaalista lisäarvoa, joka kattaa velan ajan kuluessa. Kulutusvelka, ml. asuntovelka, ei tätä tee, vaan päinvastoin nostattaa arvostuksia keinotekoisesti (synnyttää siis kuplia). Terveelle investointivelalle ei ole kasvun taituttua tarvetta. Rahoitusmarkkinat ovat "vanhassa maailmassa" olleet epäterveessä kulutusvelka-moodissa jo vuosikymmenen ajan.

    Velan suhteen on myös huomioitava Akin esityksessä hyvin esille tullut jako ulkomaiseen ja kotimaiseen velkaan. Intuitiivisesti kotimainen velka on aina "joustavampi" kuin ulkomainen. Esimerkiksi Japanin valtiovelan suhteen en ole kovin huolissani tästä syystä. Suomen hurja 90% ulkomaisen velan osuus sen sijaan puistattaa.

    Kasvun ja supistumisen ekonomiat poikkeavat toisistaan ja samoin se, miten niiden aikana tulisi "terveesti" toimia. "Leivän ja sirkushuvien"-aika alkaa päättyä?

     

      1. Kiitos kiitoksista

        Kiitos .pdf -linkistä.

        Totta kai on varallisuutta, mutta jatkopeleissä on noidenkin kohdalla hieman ongelmia. Kun lama alkaa kunnolla vetämään, niin velat pysyvät kun taas omaisuuden nimellisarvot menevät alas. Tämä toimii mainiona keppihevosena yksityistää valtion omaisuutta jatkossa. Puhumattakaan siitä, että aletaan vaatimaan valtion omaisuutta esim. IMFn lainojen takuiksi. Melkoinen matopurkki siis tämä yleinen deflaatio, ei kiva ensinkään.

      2. Mikä ihmeen deflaatio

        Olen varma, että painokoneenhaltijoilla (poliitikot=keskuspankit) on keinot tuhota rahan ostovoima. Se on vielä poliittisesti helppo tehdä, kukaan ei maksa mitään. Tämä on poikeuksellisen hyvää osakkeiden ostoaikaa, kaikki haluaa suuria työnanatajia. Monikansalliset yritykset voivat valita parhaitten tarjousten välillä. Ei maailma tähän kriisiin kuole, ei vaikka moni niin luulee. Taas kymmenen vuoden päästä kun olemme uudessa kriisissä päivittelemme samoin. Sanomme silloin, että tämä on katastrofi ja paljon pahempi kuin 2010-luvun kriisi. Tietenkin se viimeinen maailmanlopun ennustaja on oikeassa, joskus tämä maailma loppuu. Kansallisvaltioiden loppu tämä voi olla. Se olisi vain hyvä. Emme tarvitse Suomea, Saksaa, Ranskaa tms. Tarvitsemme yhtäläistä ja tehokasta rajat ylittävää politiikkaa mihin kansallisvaltioden kuppikuntaisuus ei kuulu.

      3. Onnea sijoituksillesi

        Jokainen toimii omien näkemysten perusteella.

        Olen monasti huomauttanut, että en TODELLAKAAN halua deflaatiota, sillä ymmärrän sen tuhovoiman reaalitaloudelle. Mutta näen sen myös väistämättömänä. Kuten videollakin totean, niin pankit ovat liian syvässä suossa pelastettaviksi – sitä on yritetty vimoset 4 vuotta ja lisärahoituksen vinkuminen vain kasvaa. Isot pankit ovat yksinkertaisesti vararikossa.

        Useimpien meistä on vaikea kuvitella deflaatiota sillä olemme eläneet voimakkaasti inflatorisessa maailmassa useamman kymmenen vuotta. Poislukien Suomen kohdalla 1990-luvun lama. Mistä tuli mieleeni, että miksi silloin Suomi ei printannut itseään kuopasta ylös? Se ei vain ole mahdollista silloin kun valtiot hakevat rahoituksensa markkinoilta.

      4. Rahan lissäminen

        Rahanmäärä on kasvanut hurjasti viime vuosina, paljon enemmän kuin reaalikasvu+inflaatio. Katso m1, m2 ja m3 nämä kuvaavat rahanmäärää. Liikepankit voivat vielä lisäksi laskea itse rahaa, siksihän ne ovat niin "vivutettuja". Deflaatio on ollut historiassa pitkiä aikoja hyvin vallitseva piirre. Suomessa ei ollut ongelmana markkalainat 1990-luvulla vaan vieraassa valuutassa otetut lainat. Ja valtiolla oli silloin hyvin vähän ylipäätään velkaa.

Comments are closed.

Related Posts

Sijoittaminen

Osakeseurannan päivitys

https://www.sinisaariconsulting.com/StockAnalysisTool.html

Lisäsin kaksi uutta välilehteä:

EVA, laskee pääomien tuottojen lisäksi tunnusluvun EVAMargin. Laskukaava löytyy Info-välilehdeltä. Lisätietoja tästä kaavasta

https://www.mckinsey.com/business-functions/strategy-and-corporate-finance/our-insights/comparing-performance-when-invested-capital-is-low#

Earnings_Season, yhteenveto tuloskaudesta.

 

 

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com