Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

Olen sivusta seurannut hallituksen muodostamista Suomessa. Perussuomalaisten hallitusvastuu tuntuu pelottavan joitain kansalaisia. Hämmästyttävää. Perussuomalaiset on toiseksi suurin puolue Keskustan jälkeen, joten on aivan perusteltua, että Perussuomalaiset ottavat vastuuta tulevassa hallituksessa.

Kansa on äänestänyt ja Perussuomalaisten politiikka on saanut vahvaa kannatusta koko Suomessa.

Suomen tilanne on erittäin haastava ja korkea veroaste ei yhtään helpota tilannetta. Keskustan johdolla normien purkutalkoot on mielestäni enemmän kuin hyvä asia tuleville vuosille.

Työttömyys alenee kun normeja puretaan ja työn vastaanottaminen tehdään kannattavaksi. Ylisuuret palkansivukulut ovat aivan naurettavalla tasolla Suomessa ja samaan hengen vetoon kun yhdistetään ammattiliittojen ylivalta työmarkkinoilla, on itseään kurittava noidankehä valmis.

Samaan aikaan toisaalla, täällä Australiassa on paniikki kun velan määrä BKT:sta on 15 %:n luokkaa ja työttömyysprosentti liikkuu siinä 5-6 paikkeilla.

Ohjauskorko on historiallisen matala 2 %, asuntolainan kokonaiskorko on 4-6 %.

Olen kertonut keskustelukumppaneille, että teillä ei ole mitään hätää. Tervetuloa Eurooppaan, jossa meillä on korot negatiivisia, yleisimmin käytetty asuntolainan korko 12 kk euribor on 0,17 %.

Sen sijaan, että olisin huolissani Suomen taloudesta, olen enemmän toiveikas tulevan hallituksen päätöksistä muuttaa politiikan suuntaa.

Hihat ylös ja typeriä normeja purkamaan!

Petri Rastas

9 thoughts on “Tulevan hallituksen normien purkutalkoot?

  1. Sivukulut

    Olen jo pitkään ihmetellyt puhetta palkkojen sivukuluista. Netissä on palkka.fi palvelu jossa voi syöttää palkan ja katsoa nuo sivukulut:

    Laitoin tuohon 5000 euron palkan. Työeläkemaksu on suuri, mutta todellisuudessa se ei ole edes riittävä koska nyt jää niin paljon eläkkeelle. Eli kysymys kuuluu lasketaanko työeläkkeitä?

    Sosiaaliturvamaksulla maksetaanesim vanhempain rahoja sillä itseasiassa tasataan lyhytaikaisesta sairaudesta tulevia kustannuksia? Pitäisikö sairausajan korvaukset poistaa?
     

    Työttömyysvakuutusmaksulla katetaan käsittääkseni työttömyydestä aiheutuvia kuluja. Kenen ne kuuluisi maksaa jos ei työssäolijoiden vai eikö korvata mitään? Tuossa kuitenkin nähdään, että ainoa merkittävä sivukulu on eläkemaksu. Sitä pitäisi saada alas. Loma-ajanpalkka on palkkaa minkä maksu on vain jaksotettu loma-ajalle. Voidaanhan me poistaa nuo sivukulut, mutta sitten pitää korottaa veroja.

    1. Samaa mieltä:

      eläkemaksua pitäisi saada alas. Miksi yhteiskunnan pitää tälläisiä systeemejä pyörittää, jossa ne joilla on isoimmat palkat saavat vielä lisäksi isoimmat eläkkeet ja työttömyyskorvaukset? Yhteiskunnan kannattaisi keskittyä tärkeimpään tehtäväänsä eli perusturvan tarjoamiseen huonoimmassa asemassa oleville. Eli työeläkkeet ja ansiosidonnaiset työttömyysturvat nollaan vaikka se vaatisi 50 vuoden siirtymäajan. Kun sivukulut näin käytännössä häviäisivät niin puolet siitä voisi sitten laittaa veroprosentin nostoon, jotta pystymme maksamaan riittävät peruspäivärahat työttömille ja riittävät kansaneläkkeet vanhuksille.

    2. Verokiila (laajasti tulkittuna) on liian suuri

      Kun palkkoja ja niistä perittäviä erilaisia sivukuluja, veroja jne tarkastelee "verokiilana" niin olennaista ei ole se mikä on nimike vaan olennaista on työnantajan kokonaisvelvollisuuksien (bruttobruttopalkka) ja työntekijän käytettäväksi jäävän osuuden (nettonettopalkan) erotus.

      Esittämässäsi laskelmasta bruttobruttopalkaksi voisi arvella lukua 6094 euroa mutta todellisuudessa tähän on lisättävä pakollinen tapaturmavakuutus (jota tuo verkkopalvelu ei ilmeisesti tunne), monien työnantajien tarjoama vapaaehtoinen (vapaa-ajan) tapaturmavakuutus, moniin työehtosopimuksiin sisältyvä (käytännössä vähävaraisten hautausavustukset kattava) henkivakuutus, lakisääteisten ja työehtosopimuksen mukaisten vapaapäivien palkat, vuosiloman ja lomarahan palkat sekä vanhempainvapaiden, sairauslomien, lasten sairauksista johtuvien vapaiden yms yms muiden palkallisten poissaolojen palkkakustannukset sekä palkattomien poissaolojen sijaisuuksien järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Kokemukseni mukaan näistä kaikista kertyy noin 40% – 50% lisäkulut sen päälle mikä on henkilön nimellinen palkka. Ja tuo sellaisessa yrityksessä, jossa oli poikkeuksellisen hyvä työilmapiiri eli vähän poissaoloja (*). Työnantajan vastuut siis vähintään noin 7000-7500 euroa kun henkilön palkka on 5000 euroa. Eikä tässä laskelmassa ole vielä mitään kuluja työkaluista, koneista jne.

      Edelleen esittämässäsi laskelmassa on nettopalkkana 4682,50 euroa mutta tästä peritään vielä henkilökohtaiset verot, jotka riippuvat vuosituloista, asuinkunnasta, uskontokunnasta, alaikäisten lasten määrästä jne jne niin että tästä summasta katoaa helposti ainakin 35% erilaisten verojen muodossa. Lopputuloksen työntekijän nettonettopalkka on ehkä reilut 3000 euroa.

      Kun verokiila Suomessa on tätä luokkaa (7000 euroa vs 3000 euroa eli selvästi yli 50%) ei palveluala pääse kunnolla kehittymään kun kenelläkään ei ole varaa ostaa palveluita toisilta (koska silloin nettonettopalkalla maksetaan bruttobruttokustannuksia) vaan "insinööri rakentaa talonsa" ja "toimitusjohtaja imuroi". Naisvaltaisilla aloilla kiila voi vanhempainvapaiden kustannusten epätasaisen jakauman vuoksi nousta vielä selvästi korkeammaksi.

      1. Kiitos

        kaikille kommenteista. Tuohon edellämainittuun listaan vielä lisäisin pakolliset kurssit, jotka laki edellyttää riippuen toimialasta, kuten hygieniapassi, työturvallisuuskortti, tulityökortti jne. tai kortti, että saa ajaa trukkia. 

         

        Investointien määrä Suomessa voisi mahdollisesti lisääntyä, jos PK-sektorille suunnattaisiin investointi kannustimia, kuten esimerkiksi, yksittäisen omaisuuserän poiston suuruus vaikka 20.000 euroa. Pienet yritykset voisivat soveltaa tuota 20tonnin sääntöä niin monen yksittäisen kohteen kohdalla kuin haluavat. 5 x 20.000euroa on jo 100.000 euron investointi.

      2. Korkea verokiila tyrmää geometrisen sarjan

         

        Kiitos itsellesi keskistelua herättäneestä aloituksesta.

        Omalta osaltani on vielä jatkettava (nimimerkillä eikä vierailijana) että valitus korkeasta verokiilasta ei ole pelkkää akateemista höpinää vaan korkea verokiila tosiaan lopettaa ansiotulojen kansantaloudellisten seurannaisvaikutusten karttumisen geometrisen sarjan lyhyeen. Joku vasemmistolaisemmin ajatteleva voi väittää että yhteiskunta kyllä pitää näistä seurannaisvaikutuksista huolta mutta jos luotamme kilpailutalouteen (vs suunnitelmatalous) pyrimme verokiilan kaventamiseen.

      3. Eläkemaksut

        Eläkemaksuja ei voi pitää sivukuluina nehän ovat siirrettyä palkkaa ja vielä negatiivisesti verotettua. Negatiivinen vero koska 20% maksulla saa 80% rahaa. 

  2. Olet oikeassa

    että monissa tapauksissa työn vastaanottaminen ei ole tuloloukkujen takia kannattavaa. Mun mielestä meillä on kuitenkin isompi pula työn tarjoajista kuin työntekijöistä. Siksi kannattaisi enemmän keskittyä siihen, että työn tarjoaminen olisi kannattavaa. Näyttäisi, että uudella hallituksella onkin – aivan oikein – fokusta tässä "työnantajapulan" ratkaisemisessa. Ennenvanhaan meillä oli Suomessakin ahneita yrittäjiä, jotka ottivat toisen ihmisen töihin ja repivät työntekijän "selkänahasta" itselleen isoja voittoja. Nykyään ei tuollaista ahneutta enää juuri näy? Minne ahneus on kadonnut?

    1. Ei työnantajista ole pulaa

      Ei silloin ole työantajista pulaa kun ihmiset kuvittelevat saavansa myytyä työn tuotoksilla tehdyt asiat hyvällä voitolla eteenpäin. Meillä on osaamispula. Emme tällä kustannusrakenteella, yhteiskuntarakenteella ja osaamisella keksi mikä olisi kannattavaa. Pitäisi osata enemmän. 

Comments are closed.

Related Posts

WP Twitter Auto Publish Powered By : XYZScripts.com