Vuonna 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin seurauksena julkiset menot ovat kasvaneet ja valtiot velkaantuneet. Vain harva maa täyttää enää EU:n perussopimuksen mukaiset kriteerit. Suomessa myös kuntien taloustilanne on heikentynyt niille annettujen palvelutehtävien takia.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen Talouden rakenteet -julkaisussa kuvataan kansantalouden kehitystä, työmarkkinoita, hyvinvointieroja ja ilmastopolitiikan haasteita. Raportti on ladattavissa:  www.vatt.fi/.

Julkisen sektorin alijäämä kasvoi kaikissa EU:n jäsenmaissa finanssikriisin seurauksena. Vuonna 2010 yhdenkään euroalueen maan julkinen sektori ei ollut enää ylijäämäinen. Suomen julkisen sektorin alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2010 euroalueen pienempiä. Myös julkinen bruttovelka ylitti useimmissa maissa 60 prosenttia bruttokansantuotteesta.

Julkisen talouden ylijäämä Suomessa ja euroalueella, prosenttia bruttokansantuotteesta

Taantuma näkyi myös julkisen talouden laajenemisena. Vuonna 2010 EU-maissa käytettiin julkisiin menoi-hin keskimäärin 50 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä oli yli kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin. Suomen 55 prosenttia oli EU-maiden neljänneksi suurin. Irlannin korkeaa julkisten menojen osuutta selittävät ensisijaisesti finanssikriisin jälkihoidosta koituneet menot. Suomen korkea osuus selittyy ennen kaikkea laajoilla sosiaali- ja tulonsiirtojärjestelmillä.

Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen EU27-maissa vuonna 2010, prosenttia

Suomessa työttömyys kääntyi nousuun ja työn tuottavuus aleni lähes neljällä prosentilla. Ansiosidonnaiset päivärahat puolitoistakertaistuivat.

EU15-maiden väliset työttömyyserot olivat pienentyneet 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2008 tapahtui kuitenkin selvä käänne, ja työttömyys lähti uudestaan jyrkkään kasvuun erityisesti euroalueen kriisimaissa. Vuonna 2010 korkein työttömyysaste oli vuonna 2010 Espanjassa, yli 20 prosenttia ja matalin Itävallassa, Alankomaissa ja Luxemburgissa, vajaat viisi prosenttia. Suomen työttömyysaste oli tuolloin 8,4 prosenttia.

Myös kuntasektorilla taloudellinen tilanne on heikentynyt. Kasvavat kunnat velkaantuvat, koska niiden on tehtävä investointeja infrastruktuuriin ja palveluihin, kun taas muuttotappiosta tai alhaisesta veropohjasta kärsivät kunnat ottavat velkaa selvitäkseen velvoitteistaan.

Väestön ikääntyminen aiheuttaa kunnille tulevaisuudessa menopaineita. Eläkeläisiä (65–79-vuotiaita) on nyt runsaat 650 000. Nopeimmin kasvaa 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä, joka kolminkertaistuu vuoteen 2060 mennessä. Kuntien palvelut tulevat painottumaan hoivapalveluihin.

Kokonaishuoltosuhde, eli 0–14-vuotiaiden sekä yli 65-vuotiaiden suhde työikäiseen väestöön (15–65-vuotiaat), tulee heikkenemään. Tämä on yleinen ilmiö länsimaissa väestön ikääntyessä ja syntyvyyden alentuessa. Suomessa ikääntyminen on nopeampaa kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Kotitalouksien saamat tulonsiirrot vuosina 1990–2009,miljardia euroa vuoden 2009 hinnoin

Kotitalouksien saamista tulonsiirroista jo lähes puolet on vanhuuseläkkeitä ja ne ovat reaalisesti kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa. 

Vanhustenhuollossa kunnat ovat korvanneet laitoshoitoa lisäämällä palveluasuntoja ja muuttamalla vanhainkoteja palvelutaloiksi. Enää vajaat 30 prosenttia asuinpalveluja tarvitsevista yli 75-vuotiaista asui vanhainkodeissa.