Vielä Sofia-pankista

Homo Economicus on miettinyt Sofia-pankin kaatumisen taustoja. Kuinka suuri osuus oli varainhoidon mokalla helmikuussa 2009 kun osakepaino pudotettiin nollaan? Oliko tämä syy vai seuraus varainhoidon tahmeaan liikkeellelähtöön?

Kaikki salkunhoitajat tieävät että on OK mokata jos kaikki muutkin mokaavat. Sensijaan mokaaminen silloin kuin muut ovat oikeassa on kohtalokasta. Miksi siis niinkin raflaava liike Sairaselta kuin osakepainon tiputtaminen nollaan? Jo paljon miedompi muutos – osakepainon tiputtaminen alemmas kuin useimmilla muilla – olisi jo ollut merkittävä kannannotto. Onnistuessaan olisi jälkeenpäin voinut hehkuttaa hyvää näkemystä. Epäonnistuessaan pienemmän mokan olisi matalammalla profiililla vielä voinut piiloittaa maton alle.

Yksi selitys vois olla että oli nähtävissä jo helmikuussa 2009 että nenä ei tahdo pysyä vedenpinnan yläpuolella. Tarvittiin siis todella raflaavia liikeitä ja raflaavaa julkisuutta. Onnistuessaan erottuminen joukosta toisi gurustatuksen ja taloudellisen menestymisen. Epäonnistuessaan ainoastaan loppu nopeutuisi.

Korkea kustannustaso on julkisuudessa arveltu pankin kaatumisen syyksi. Sijoittajan kannaattaakin välttää toimijoita joiden puitteet tuntuvat olevan pari numeroa toiminnan laajuutta suuremmat!

One thought on “Vielä Sofia-pankista

  1. Yhtä mieltä…

    Sama ajatus kävi myös mielessäni.

    Toinen asia: kun Sofia pankkia alettiin puuhaamaan, se varmaankin ajateltiin "suomalaiseksi" vaihtoehdoksi, kun pankkisektori alkoi kansainvälistymään. Homma oli siis jo perustaessa mennyt vähän pieleen. Asiakkaisen hankinta ja markkinointi ei sitten onnistunut.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen taloudelliset ohjauskäytännöt kuuluvat maailman huonoimpiin, olemme euroalueen musta lammas

Vuosittaisen vaihtotaseen sitkeä vaje osoittaa (kuva), että Suomi on muutamaa poikkeusvuotta lukuunottamatta kokonaisuutena (valtio+kansalaiset+yritykset) velkaantunut jo vuodesta 2011 alkaen. Velkarahat on käytetty huonosti, työttömyytemme on