Vielä Sofia-pankista

Homo Economicus on miettinyt Sofia-pankin kaatumisen taustoja. Kuinka suuri osuus oli varainhoidon mokalla helmikuussa 2009 kun osakepaino pudotettiin nollaan? Oliko tämä syy vai seuraus varainhoidon tahmeaan liikkeellelähtöön?

Kaikki salkunhoitajat tieävät että on OK mokata jos kaikki muutkin mokaavat. Sensijaan mokaaminen silloin kuin muut ovat oikeassa on kohtalokasta. Miksi siis niinkin raflaava liike Sairaselta kuin osakepainon tiputtaminen nollaan? Jo paljon miedompi muutos – osakepainon tiputtaminen alemmas kuin useimmilla muilla – olisi jo ollut merkittävä kannannotto. Onnistuessaan olisi jälkeenpäin voinut hehkuttaa hyvää näkemystä. Epäonnistuessaan pienemmän mokan olisi matalammalla profiililla vielä voinut piiloittaa maton alle.

Yksi selitys vois olla että oli nähtävissä jo helmikuussa 2009 että nenä ei tahdo pysyä vedenpinnan yläpuolella. Tarvittiin siis todella raflaavia liikeitä ja raflaavaa julkisuutta. Onnistuessaan erottuminen joukosta toisi gurustatuksen ja taloudellisen menestymisen. Epäonnistuessaan ainoastaan loppu nopeutuisi.

Korkea kustannustaso on julkisuudessa arveltu pankin kaatumisen syyksi. Sijoittajan kannaattaakin välttää toimijoita joiden puitteet tuntuvat olevan pari numeroa toiminnan laajuutta suuremmat!

One thought on “Vielä Sofia-pankista

  1. Yhtä mieltä…

    Sama ajatus kävi myös mielessäni.

    Toinen asia: kun Sofia pankkia alettiin puuhaamaan, se varmaankin ajateltiin "suomalaiseksi" vaihtoehdoksi, kun pankkisektori alkoi kansainvälistymään. Homma oli siis jo perustaessa mennyt vähän pieleen. Asiakkaisen hankinta ja markkinointi ei sitten onnistunut.

Comments are closed.

Related Posts

Yhteiskunta

USA:n tavoittena on Euroopan hajaantuminen kansallisvaltioiksi

USA:n turvallisuusstrategia ”National Security Strategy” on kauniisti kirjoitettu, selkeä kuvaus, joka selkeytensä vuoksi todennäköisesti määrittelee maailman toimintatapaa moniksi vuosiksi eteenpäin.
USA ajaa muiden kansallisvaltioiden tapaan vain

Kevyttä

Suomalaiset uskovat, että menestyvää yritystoimintaa syntyy avustuksilla

Suomalaisten suuri valtaosa luulee edelleen että kehitystä edistetään parhaiten yrityksille annettavien avustusten avulla. LähiTapiolan mukaan vain yksi prosentti arvioi että yritystuet pääasiassa haittaavat kehitystä. Tuo