Voimalat maailman kalleimpia yksittäisesineitä

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Related Posts

Yhteiskunta

Suomi on määrätietoisesti siirtänyt työvoimaa julkisen sektorin tehtäviin

Suomen valtio on ETLA:n mukaan vuoden 2015 jälkeen siirtänyt päättäväisesti työvoimaa markkinasektorilta julkispalveluihin samalla kun julkispalveluiden työtuntia kohden laskettu tuottavuus on pienentynyt. Tämä on merkittävä

Salkun rakenne

Koneoppimiseen perustuva salkku tuotti ihan mukavasti Q2 aikana

Piksu toimituksen koneoppimiseen perustuva kokeilusalkku (kuva) voitti Q2/2025 aikana vertailuindeksinsä (OMX Nordic 40) noin kahdellatoista prosentilla tuottaen noin 8,7 % tuoton.

Salkkuun valitaan kvartaaleittain koneoppimisen menetelmin