Voimalat maailman kalleimpia yksittäisesineitä

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Wikipediaan on listattu hintoja kalleimmista yksittäisistä esineistä (single objects).
Listan kärkipäähän ovat päässeet atomi- ja avaruusteknologian ohella voimalaitokset.
Epäilyttävän kunniakkaan kuudennen sijan listalla on saanut Olkiluoto 3.
 

Kalleimman esineen kärkeä pitää Kansainvälinen avaruusasema eli ISS (International Space Station), hintana huima 157 miljardia dollaria.
Toisiksi kallein ”esine” on Itaipun pato, hintana 27 miljardia, Brasilian ja Paraguayn välisessä Paranájoessa oleva sähkövoimalaitos, jonka teho on 14 GW.
Kolmantena on Kiinassa oleva Kolmen rotkon pato, hintana 25 miljardia ja tehona 22,5 GW
Listan neljäs on USA:n lentotukialus ja viidentenä Alaskan öljyputki.
Mutta jo kunniakkaalla kuudennella sijalla on Olkiluoto 3 voimalaitos hintana 7.8 miljardia dollaria ja teho on vaatimattomat 1,6 GW.
Suomalaistuote on piiloutunut myös sijalle 25, nimittäin täällä tehty laiva MS Oasis of the Seas hinnalla 1.4 miljardia.
 

Related Posts

Yhteiskunta

Suomen taloudelliset ohjauskäytännöt kuuluvat maailman huonoimpiin, olemme euroalueen musta lammas

Vuosittaisen vaihtotaseen sitkeä vaje osoittaa (kuva), että Suomi on muutamaa poikkeusvuotta lukuunottamatta kokonaisuutena (valtio+kansalaiset+yritykset) velkaantunut jo vuodesta 2011 alkaen. Velkarahat on käytetty huonosti, työttömyytemme on