Suuri osa kierrätyksestä on hyvää tarkoittavien hölmöjen tekemää ympäristölle vahingollista toimintaa
Osa kierrätyksestä on hyväksi ympäristölle, mutta merkittävä osa lähinnä vahingoittaa ympäristöä. Moni roska olisi kannattanut laittaa sekajätteeseen ja yksinkertaisesti polttaa energiaksi muun jätteen joukossa. Sekajätteen lisääminen on usein ekoteko.
Miten muka kierrätys vahingoittaa ympäristöä? Kierrätys voi syödä resursseja. Roska-autot ajelevat ympäriinsä hakemassa yksittäisiä roskia. Kierrätettyjen roskien siistaaminen syö monasti luonnon resursseja. Ja jos kierrätys maksaa, niin täytyy mukaan laskea myös niiden ihmisten kulutus ja hiilijalanjälki, jotka tuon ylimääräisen maksun palkkanaan saavat. Lisäksi kierrätys saattaa vähentää arvokkaan, energiaksi kelpaavan sekajätteen määrää. Jos nämä kulut lasketaan niin suurin osa kierrätyksestä on hyvää tarkoittavien hölmöjen tekemää vahingollista toimintaa.
On erittäin epäilyttävää onko esimerkiksi seuraavien asioiden kierrätys ekologisesti järkevää:
1. Muovien kierrätys
Uutta muovia kannattaisi tehdä puhtaista raaka-aineista ja hävittää polttamalla likainen vanha muovi. Vanhasta muovijätteestä ei erottelemisen ja siistaamisen jälkeenkään ei saada hyvää raaka-ainetta. Olisi järkevämpää ja ympäristöystävällisempää tehdä uusi muovi puhtaista raaka-aineista. Sekajäte hyötyy energiarikkaista muoveista, joista tulee painonsa verran energiaa. Samalla säästyy kaasua tai öljyä, jolla sekajätteen polttolämpötilaa joudutaan muuten ajoittain parantamaan.
2. Pahvin ja paperin kierrätys
Pahville ja paperille pätee sama kuin muoville. Kierrätys on useimmiten hölmön hommaa. Uusi pahvi kannattaa tehdä puhtaista raaka-aineista ja hävittää polttamalla likainen vanha. Meillä on uutta puhdasta materiaalia aivan niin paljon, että sitä riittää poltettavaksikin, jopa saunan pesässä. Miksemme voisi hyväksyä sitä että vanha likainen pahvi ja paperi poltetaan energiaksi muun sekajätteen joukossa, kun se on raaka-aineena vaikeaa ja heikentää lopputuotteen laatua. Puhumattakaan niistä ylimääräisistä kuluista ja epäsuorista negatiivisista ympäristövaikutuksista mitä kierrätys tuo tullessaan.
3. Kierrätyspulloiksi kelpaamattoman lasitavaran kierrätys
Lasitavara on kierrätyksen kannalta hankalaa. Likaiselle lasihiekalle ei taida olla hiekkaa kummempaa järkevää käyttöä. Kelvannee ehkä täyttömäen täytteeksi tai vastaaviin kohteisiin, joihin muukin kivimurske on hyvää. Mutta eipä noin halpaa ainettta kannata lähteä yksittäisinä muruina taloyhtiöiltä hakemaan. Hakemisesta tulee paljon vaivaa ja ympäristöpäästöjä.
On olemassa paljon hyödyllistä kierrätystä
- Ympäristölle vaarallisia aineita sisältävien jätteiden (paristot, akut, jäteöljyt, maalit, elektroniikkajäte, …..) ottaminen talteen on lähes aina järkevää.
- Osa metallijätteestä saadaan talteen poltetun sekajätteen joukosta, mutta vain osa. Metallijätteen erillinen kerääminen on kautta aikain ollut kannattavaa puuhaa. Metallit ovat kierrätyksen kannalta kiitollisia raaka-aineita. Ne ovat suhteellisen kalliita, ne voidaan metallurgisilla prosesseilla erotella ja saatu raaka-aine on taas uuden veroista.
- Lasiset juomapullot ja alumiinitölkit on opittu tehokkaasti kierrättämään. Panttijärjestelmä toimii ja sama astia kiertää keskimäärin useaan kertaan ennen joutumistaan sekajätteeseen tai siistaukseen. Tässä on esimerkki onnistuneesta kierrätyksestä.
Sopivat haittaverot johtavat siihen, että liiketoiminnallinen voitto on ekoteko
Ympäristöystävällisen kierrätyksen tunnusmerkki on rahallinen kannattavuus. On olemassa riski että kierrätys vahingoittaa ympäristöä aina silloin kun kierrätyksestä joudutaan maksamaan. Tuo maksu menee jollakin palkaksi ja tuo joku lentää kanarialle lomalle ja ajaa autoa ja hänelläkin on hiilijalanjälki. Jos on olemassa oikeaan osuneet haittaverot, niin rahasta tulee ympäristöystävällisyyden mittari. Liiketoiminnallinen voitto tarkoittaa silloin ekotekoa.
Lisää tietoa:
Kuvan lähde: wikimedia (Camino de cloeta)
Ekohipit pesevät muovisia voipurkkeja kerrostaloasunnoissaan Helsingissä kuumalla vedellä, joka lämmitetään Helenin voimalaitoksessa kivihiilellä. Sitten dieseliä käyttävä roska-auto noutaa tyhjän voipurkin jäteasiasta ja se kuljetetaan Riihimäelle jatkokäsittelyyn, jonka laitteistot käyttävät tietysti myös sähköenergiaa. Sitten muovirakeet toimitetaan eteenpäin jonnekin, jossa niitä taas yritetään muokata ”energiatehokkaasti” ja päätyvät raaka-aineeksi jonnekin…
Haluaisin nähdä laskelman, jossa todistetaan, että tämä on luonnolle järkevin vaihtoehto… vai kannattaisiko sittenkin likainen jätemuovi polttaa sekajätteenä energiantuotantoon.
Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!
En ole kierrätystalouden asiantuntija, mutta mietityttää miten arvotamme nykytilannetta.
Ajatellaanpa vaikka autoa ja polttomoottoriteknologiaa. Montako tuotesukupolvea olemme nähneet polttomoottoriteknologiassa? 10, 20, 30? Jokainen tuotesukupolvi on tuonut parannuksia tehokkuuteen, polttoainetalouteen ja muihin ominaisuuksiin.
Tuntuisi, että kierrätysteknologia ja -palvelut on huomattavasti nuorempaa. Myös ratkaisut ovat skoopiltaan laajempia ja haastavampia, useiden osapuolten systeemisiä ratkaisuja. On perusteltua osoittaa heikkouksia nykyisissä kierrätysratkaisuissa, mutta mikä on tilanne vuosikymmenen päästä?
Oliko tässä kyse vain kirjoittajan omista mielipiteistä?
Ainakaan mitään perusteluita kirjoituksen väitteille ei esitetty.
Ymmärrän kyllä, että kaikkea ei kannata kierrättää, mutta muovin polttaminen on mielestäni sama kuin takan lämmittäminen parketilla.
Jos otetaan esimerkiksi vaikkapa kartonki.
Yleisesti on tiedossa, että neitsytkuitua voidaan kierrättäjä jopa seitsemän kertaa.
Viime aikoina kartongin valmistuksessa kierrätyskuidun määrä on kasvanut ja monille asiakkaille pakkauksen alhainen hinta on tärkeä.
Tämä tarkoittaa sitä etteivät he ole valmiita maksamaan neitsyt kuidusta, joten kierrätyskuidun määrä on lisääntymään päin.
Monissa tuotteissa kierrätyskuidun määrä on 50 % tai yli.
Mikäli kartonkia ei kierrätettäisi, tarkoittaisi tämä sitä, että tuotteiden hinnat nousivat pakkauksen korkeampien kustannusten siirtyessä loppu tuotteiden hintaan. Lisäksi metsää jouduttaisiin hakkaamaan enemmän, koska neitsytkuidun kysyntä kasvaisi.
Pyytäisin kirjoittajaa avaamaan hieman enemmän niitä hyötyjä, joita kartongin kierrättämisen lopettamisella saavutettaisiin?
Kysymys on hyvä ja perusteltu.
Kierrätyspaperin kuluista osan maksaa taloyhtiö. Taloyhtiölle eikä asukkaille makseta siitä vaivasta että he keräävät paperia eikä siitä että he järjestävät jäteastiat ja tilat. Päinvastoin. He joutuvat sen jätelain velvoittamana tekemään omalla kustannuksellaan.
Kierrätyskuidun edullisesta hinnasta siis osa johtuu siitä että asukkaat tekevät ilmaista työtä ja taloyhtiöt maksavat lain pakottamina kuluja.
Säästyvätkö luontoarvot paperia kierrätettäessä? Eivät. Puuta poltetaan muutenkin paljon ja jos paperia päätyisi poltettavaksi niin vastaava määrä puuta voitaisiin jättää polttamatta. Suomen metsien kasvusta 20% jää kokonaan käyttämättä ja itärajamme takaa alkaa tyynelle merelle jatkuva ja edelleen Kanadan kautta uudelleen atlantille ulottuva havumetsäalue, josta hyödynnetään murto-osa. Puukuitua on todellakin paljon.
En oikein ymmärtänyt tuota näkökulmaa kartongin kierrättämisen kustannuksista. Kartonki astian tyhjennyksen hinta on, esimerkiksi HSY:llä, puolet halvempi kuin sekajäteastian tyhjennys.
Eikö taloyhtiö silloin nimen omaan säästä hieman rahaa jätemaksuissa kun pahvikierrätetään erikseen?
Olet oikeassa siinä että ei se puu tai puu kuitu pohjolasta lopu. Se on selvä.
Eikö kuitenkin ole niin, että sellu on korkeamman jalostusasteen tuote kuin puu. Eli jos kartonki poltetaan niin joudutaan puusta jalostamaan uutta sellua.
Tämä jalostukseen kuluva energia säästyy kartonkia kierrättämällä. Eikö totta?
Tarkoitatko, että ihmiset polttaisivat takoissaa paperia puun sijasta? Vai mihin polttamisee tässä viittaat?
Varmaan riippuu myös täysin, miten keskitetysti tuota kierrättämistä tehdään ja missä tapauksissa. Esimerkiksi taloyhtiön rakennustyöt ja muut vaativat useasti aina erillisen noutajan jätteelle – voisiko taloyhtiö ja asukkaat vetää enemmän yhtä köyttä tämän suhteen ja aikatauluttaa isompien jätteiden kierrättäminen? Palveluitahan tuntuu nykypäivänä löytyvän kuten seuraava: https://www.helppopalvelut.fi/vaihtolava . Vähän toki vaatisi perusteluja omastakin mielestä tuo ajamisen kulut, palkat ja niiden suhde kierrättämisen tuomiin hiilijalanjälkeen – muutenhan tuo menee aikalailla mutuiluksi.