Tullien vaikutus pörssikursseihin ei ole suora ja yksinkertainen. Oheisessa kuvassa on USA:n, Britannian ja Ranskan keskimääräiset tullit sekä inflaatiokorjattu SP500 indeksi (sinisellä).  Tulleilla ja pörssikursseilla on yhteys, mutta tullit vaikuttavat epäsuorasti, viiveellä eikä vaikutus ole aina samanlainen.

Tullien vaikutus talouteen on pitkäkestoista, mutta vaikutukset tulevat vasta pitkän viiveen jälkeen

Tulleja kauhistellaan, mutta lyhyen tähtäimen vaikutus on vähäistä. Tullit toki nostavat hintoja ja kansalaisten ostovoima pienenee, mutta vain näennäisesti. Tullit päätyvät valtion käyttöön, joka pystyy saamiensa lisätulojen turvin alentamaan veroja tai parantamaan sosiaaliturvaa. Näin raha pumpataan takaisin yhteiskuntaan ja ihmisille.  Valtio on aina löytynyt rahalle hyvää käyttöä ja se tarkoittaa sitä, että nuo tullimaksut päätyvät kansalaisten ostovoimaksi.

Pidemmällä aikavälin vaikutukset ovat dramaattisempia ja vahvasti negatiivisia. Kansainvälinen kauppa ja kansainvälinen työnjako vähenee. Siirrytään kohti huoltovarmaa omavaraistaloutta, sotataloutta.  Yritysten toimitusketjut katkeavat ja investointeja tehdään lähinnä sinne, missä ei ole korkeita tullimuureja. Talouskasvu ja loppujen lopuksi myös pörssikurssit kärsivät. Mutta vaikutukset propagoituvat hitaasti ja epäsuorasti. Tässä on syy siihen miksi tullien vaikutus pörssikursseihin on hidasta ja epäselkeää.

Iloinen 20-luku oli matalien tullien aikaansaannosta

• Tullit laskivat ensimmäisen maailmansodan jälkeen, vuoteen 1920 saakka. Tämä oli osaltaan luomassa iloisen 1920 luvun ja elintason nousun.
• 1930 luvun pörssiromahdus ei aiheutunut tulleista vaan 1920 luvun ylitsepursuavan toiveikkuuden aiheuttamasta pörssikuplasta. Mutta pörssiromahdus aiheutti konkurssiaallon ja pankkien kaatumisia. Hyvätkin yritykset joutuivat vaikeuksiin kun pankkipalvelut hävisivät. Valtiot (USA, Ranska, Britania,…) hoitivat tilannetta nostamalla tulleja ja maailmantalous joutui entistä pahempaan ahdinkoon ja siirrtyttiin kohti omavaraistaloudellista (sotataloudellista) yhteiskuntaa
• Tullit pääsääntöisesti laskivat vuodesta 1950 alkaen, maailmankauppa kasvoi, nähtiin ennennäkemättömän nopeaa talouskasvua ja pörssikurssien reaaliarvot samalla nousivat. Saavutettiin uudelleen 20-luvun elintaso.

Tullit ovat keino, jolla ohjataan yhteiskuntaa kohti huoltovarmuutta ja sotataloutta

Tullien vaikutus pörssikursseihin on monimutkainen ja moniselitteinen. Voiko sijoittaja siis jättää USA:n ympärille kasvavat tullimuurit vaille huomiota?  Sellaista johtopäätöstä ei kannata tehdä. Tullimuurit eivät ole yhdentekeviä. Ne vahingoittavat taloutta ja kansainvälistä työnjakoa. Tullimuurit ovat osa varautumista ja omavaraisuuteen panostamista. Ne ovat keskinäisen epäluottamuksen ilmentämistä ja sotatalouteen siirtymistä.

Epäluottamuksen ilmapiirissä syntyy pahaa jälkeä

Kuvan sp 500 indeksi ei kerro koko totuutta; ne antavat liian positiivisen kuvan tullimuurien ja keskinäisen taloudellisen epäluottamuksen vaikutuksista.  Ensimmäisen maailmansodan aiheuttamat vahingot Venäjän, Suomen, Saksan, Ranskan, Turkin ja itäisen Euroopan pörssikursseihin olivat todella paljon dramaattisempia. Eikä toinen maailmansota kohdellut Saksan, Italian tai itäisen Euroopan pörssikursseja yhtään sen hellävaraisemmin. Epäluottamuksen ilmapiirissä syntyy pahaa jälkeä.

Image by Ivana Tomášková from Pixabay