Pörssiyritysten vuosi on alkanut vahvasti
Tuloskausi alkaa olla loppusuoralla. Laskin yhteen noin sadan yrityksen ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdon, liikevoiton, oman pääoman ja korollisen nettovelan. Vertasin yhteenlaskettuja lukuja vastaaviin vuoden takaisiin lukuihin. Tämän ”pika-analyysin” perusteella pörssiyritysten yhteenlaskettu tuloslaskelma näyttää taantumapuheista huolimatta erittäin hyvältä. Pörssiyritysten yhteenlaskettu tase sensijaan on heikentynyt vuodentakaisesta. Tarkasteltujen yritysten yhteenlaskettu:
– Liikevaihto 1q2022 oli 39,7mrd€ ja 1q2023 vastaavasti 43,3mrd€. Kasvua oli euromääräisenä ~9%. Reaalisesti näiden yritysten liikevaihto junnasi likimain paikallaan.
– Liikevoitto 1q2022 oli 3,2mrd€ ja 1q2023 vastaavasti 4,6mrd€. Kasvua oli euromääräisenä ~42%. Reaalisesti liikevoitto kasvoi ~32%. Nordean jättiparannus ja sen lukujen kirjaaminen kertaerineen raportoituina lukuna yksinään muodostaa suuren osan tästä tuloskohennuksesta. Nordeasta putsattuna liikevoiton kasvu olisi vain hieman suurempi kuin liikevaihdon kasvu.
– Oma pääoma 31.3.2022 oli 116,7mrd€ ja 1q23 vastaavasti 120,1mrd€. Kasvua oli euromääräisenä ̃~3%. Reaalisesti omapääoma supistui ~5%.
– Korollinen nettovelka oli 31.3.2022 17,5mrd€ ja 31.3.2023 vastaavasti 22,9mrd€. Kasvua oli euromääräisenä 31% ja reaalisesti korollinen nettovelka kasvoi 21%.
Laskelmassa käytetyt luvut alla. Huomaa että luvuissa saattaa olla virheitä tai harkintaa mm. siinä käytetäänkö raportoituja vai oikaistuja lukuja ja onko vähemmistöosuudet ja hybridilainat mukana omassa pääomassa.
En kyllä aivan ymmärrä miksi yritykset ovat toimineet niin kuin mainitset, että ”reaalisesti korollinen nettovelka kasvoi 20%”.
Olisi luullut että korkojen noustessa kartetaan investointeja, ylisuuria osinkoja ja muita hankkeita, jotka kasvattavat korollista nettovelkaa.
Minäkin odotin, että velkaa olisi vähennetty nyt kun korot ovat nousseet. Moni näkyy pienentäneen velkalastia, mutta muutama suuren yrityksen (UPM, Nokia, Stora, Kesko ja Kone) lisävelkaantuminen tai nettokassan sulaminen vei koko laskelman tälläiseksi. Vaikea sanoa onko tämä ”kohinaa” vai ”merkitsevä tulos”.
Kannattavuuden osalta odotin heikompaa kehitystä. Taisit itse laskea kannattavuuden kehityksen tuloskierroksen aikaisemmassa vaiheessa pienemmällä otoksella ja, jos en väärin muista, niin tuloskehitys näytti laskelmassasi huomattavasti heikommalta kuin mihin minä päädyin nyt kun suurin osa on julkistanut tuloksensa. Kuten yllä kirjoitin, tuloksen osalta Nordea yksinään heilautti laskelmaa. Ehkä Nordea ei ehtinyt mukaan sinun laskelmaan ja se selittää suuren osan erosta.
Laskin kannattavuuden kehityksen Q4/2022 tietojen valmistuttua ja niiden perusteella:
https://piksu.net/inflaatiokorjatut-liikevoitot-ovat-pudonneet-lahes-30/
EBIT kannattavuus oli tuolloin laskeunut huomattavasti. Seppo vielä tarkisti laskelman käyttäen eri lähdeaineistoa ja päätyi samaan lopputulokseen. Mutta kyseessä oli siis edellinen kvartaali, ei tämä kvartaali.
En ymmärrä täysin tuota vuodenvaihteen tulosta, että EBIT olisi pudonnut noin paljon. Mutta oli kuitenkin pudonnut ainakin laskelmassa mukana olleille suomalaisille OMXH25 osakkeille. Tämä saattoi olla yhden kvartaalin anomalia joka aiheutui viime vuoden korkeista raaka-ainehinnoista. Niistähän ne tuotteet oli tuolloin tehty.
Minusta sinun saamasi tulos kannattavuuskehityksestä on loogisempi. Palkat ovat nousseet, mutta yritysten myyntihintoja (inflaatiota) hitaammin. Luulisi yritykselle jäävän noissa oloissa enemmän viivan alle. Siksi luulen että sinun tälle kvartaalille laskemasi kannattavuusluvut kuvaavat paremmin kehitystä.