Yhtiökokoukset ovat lähestymässä ja yritysten hallitukset uudelleenvalitaan osakkeenomistajien päätöksellä sen perusteella, miten hyvin yhtiön hallitus on pystynyt tuottamaan arvoa osakkeenomistajille.

Oheisessa taulukossa on pörssiarvoltaan suurimpien suomalaisten yritysten pörssiarvon kehitys viimeiseltä viideltä vuodelta sekä hallituksen jäsenet. Tehtävänsä hyvin hoitaneet hallitukset on merkitty sinisellä ja huonosti hoitaneet ovat punaisella.

Suurimpien yritysten hallitukset sekä viiden vuoden pörssiarvon kehtitys

Yrityksen hallitus vastaa lain mukaan osakkeenomistajille siitä, että se huolehtii osakkeenomistajan arvon kehittymisestä. Mutta hallituksen perspektiivi on pitkä.

Yrityksen toimitusjohtajan ja johtoryhmän tulee saada tulosta kahdessa vuodessa

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä toteuttaa ja esittelee strategiavaihtoehtoja. Toimitusjohtajan ja johtoryhmän toimet näkyvät yleensä parin vuoden viiveellä yrityksen toiminnassa ja monasti hallitus antaakin toimitusjohtajalle parin vuoden määräajan, jonka jälkeen ensimmäisen kerran arvioidaan yrityksen kehitystä. Positiiviset muutokset alkavat yleensä parissa vuodessa näkyä markkina-asemassa ja noin kolmen vuoden kuluttua tulos ja pörssiarvokin jo reagoivat.

Hallituksen tulee kasvattaa osakkeen arvoa viimeistään viidessä vuodessa

Yrityksen hallituksen järkevä perspektiivi on noin viisi vuotta. Sinä aikana hallitus ehtii parikin kertaa vaihtaa toimitusjohtajaa, ja tehdä korjaavia toimenpiteitä. Mutta jos ei tulosta viidessäkään vuodessa ala syntymään, niin silloin on osakkeenomistajan aika toimia.

Mutta osakkeenomistajan kannattaa olla kärsivällinen. Esimerkiksi Suomen metsäteollisuus ajettiin 1990 luvun päätöksillä hienopaperivaltaiseksi, eikä näitä menneiden hallitusten virhepäätöksiä ole helppo purkaa. Pankkisektori on viimeisen viiden vuoden aikana joutunut sijoittajien epäsuosioon, eikä esimerkiksi Nordean hallitusta voi syyttää aivan kaikesta kurssilaskusta.

Hallitusten jäsenet tulee valita saavutetun tuloksen perusteella

Hallitusten jäsenten valinta tapahtuu kuitenkin usein aivan liian usein muilla kriteereillä kuin tuloksen perusteella. Hallituksen jäsenet ovat henkilöinä melko lailla oikeita, mutta he tekevät työtään väärän päämäärän eteen. He työskentelevät sen eteen, että he olisivat valintakomitean kannalta mukavia henkilöitä. Osakkeenomistajien arvon kasvattaminen unohdetaan, ja hallituksiin pesiytyy sellaista ainesta, jotka pyrkivät myötäilemään hallituksen puheenjohtajaa tai muuta auktoriteettiä. Osekkeenomistajia ja heidän etuaan ei riittävässä määrin kunnioiteta, kun osakkenomistajat ovat pörssikurssin surkeasta kehityksestä huolimatta hampaattomia sanomaan mielipidettään ja vaihtamaan hallitusta. Osakkeenomistajan pelko ohjaisi tekemään oikeita päätöksiä, mutta sitä ei riittävässä määrin tunneta.

On olemassa suuriakin pörssiyrityksiä, joissa hallituksen valinta tapahtuu samalla tavoin kuin pohjois-Koreassa. Pieni eliitti tekee omasta piiristään valinnat ja yhtiökokous kokoontuu taputtamaan käsiään uuden hallituksen kunniaksi. Toiminta on siinä määrin räikeää, että jopa uuden hallituksen puheenjohtaja esitellään julksuudelle vaikka edes hallitusta ei ole vielä valittu. Osakeyhtiölakia kunnioitetaan muodollisesti eikä kunnollisia vaihtoehtoisia ehdokkaita ole hallituspaikkoihin tarjolla. Ja tulokset ovat sen mukaisia – ihan niin kuin Nokia:n tapauksesta olemme saaneet oppia.

Tarvitsemme enemmän oikeita vaihtoehtoja hallitusten henkilövalintoihin

Nyt on osakkeenomistajien aika asettua ehdolle yritysten hallituksiin ja osakkeenomistajien on aika aktivoitua etsimään hyviä henkilöitä yhtiökokouksen käytettäviksi. Tarvitsemme keskustelua henkilövaihtoehdoista ja hallituksiin enemmän tulosvastuullisuutta ja osakkeenomistajan arvon kunnioittamista.