Yksikkötyökustannukset ennakoivat pörssikurssien kehitystä
Yksikkötyökustannukset ovat hyvä pörssikursseja ennustava indikaattori kuten oheisista graafeista voimme havaita. Yksikkötyökustannusten käänne kertoo yritysten toimintaympäristössä ja kustannuksissa tapahtuvasta muutoksesta ja se vaikuttaa viiveellä myös yritysten tuottoennusteisiin ja pörssikursseihin. Siksi yksikkötyökustannusten ja pörssikurssien käyrät ovat enemmän tai vähemmän toistensa peilikuvia niin, että yksikkötyökustannusten muutos ennakoi muutamalla kuukaudella pörssikursseja.
HEX pörssin markkina-arvo (Lähde: Suomen Pankki) ja euroalueen yksikkötyökustannusten muutosprosentti (Lähde: ECB)
Yksikkötyökustannukset ovat viime vuoden viimeiseltä kvartaalilta alkaen kääntyneet kohti mahdollista uutta kustannustason nousua. Merkitseekö tämä pörssikurssien laskua? Tilanne on tällä hetkellä kovin erilainen kuin esimerkiksi vuonna 2000 tai vuonna 2007 jolloin yksikkötyökusannusten nousu näkyi pian pörssilaskuna.
Monet tekijät puhuvat kurssilaskua vastaan:
- Pörssikurssit ovat jo valmiiksi heikolla tasolla
- Talous kasvaa Suomessa ja maailmantaloudessa laajemminkin
- Euroalueen yksikkötyökustannukset laskivat vuoden 2010 aikana ja euroalueen kilpailukyky on ihan kohtuullinen
- Yksikkötyökustannuksia kuvaava käyrä on hermostunut sisältäen paljon tilastoinnista johtuvaa satunnaista virhettä. On vaikea vielä sanoa ollaanko nyt käänteessä kohti korkeampaa kustannustasoa vaiko ei.
Usassa muuttujilla päinvastainen yhteys
Eli kun yksikkökustannusten muutos% verrattuna vuodentakaiseen arvoon on alhaalla/laskeva on kurssit tekee pohjan/laskee
Työmarkkinoiden rakenne on erilainen USA:ssa ja Euroopassa
Tutkin jokin aika sitten Euroalueen ja USA:n yksikkötyökustannusten muodostumisen eroja.
USA:n teollisuus alkoi heti irtisanoa väkeä ja alentaa palkkoja kun lama alkoi ja yksikkötyökustannukset laskivat nopeasti huolimatta siitä että työn määrä väheni. Työstä aiheutuvia kustannuksia karsittiin nopeammin kuin työn määrä väheni.
Euroopassa kävi toisin. Yksikkötyökustannukset nousivat voimakkaasti kun kysyntä heikkeni. Tehtyjen työpäivien määrä ei jäykistä työmarkkinoista johtuen joustanut. Yksikkötyökustannukset nousivat nopeasti ja alkoivat laskea vasta vuoden päästä. Sopeutuminen pienentyneeseen kysyntään kesti Euroopassa täyden vuoden.
Osa näiden talousalueiden erosta voi selittyä työmarkkinoiden rakenteella.
Optimaalinen yhteiskuntarakenne olisi varmaan jossain Euroopan ja USA:n puolessa välissä. En pidä USA:n tapaa toimia kovin järkevänä, mutta myös Euroopan hitaus on mielestäni liiallista.
USA:n ja Euroalueen työmarkkinat toistensa vastakohtia
USA:n ja Euroalueen työmarkkinat näyttävät käyttäytyvän kaikissa tilanteissa ikään kuin toistensa peilikuvina. Ainakin sen käsityksen saa yllä olevista käyristä.