Yrityksen strategia sisältää oleellisimman viestin siitä, miten yritys haluaa palvella sidosryhmiään ja asiakkaitaan sekä ne työ- ja toiminta- tavat millä tämä lisäarvo yrityksessä tuotetaan. Strategian pääpiirteiden ymmärtäminen ja niihin uskominen on oleellista sekä sijoittajille että yrityksen operatiiviselle johdolle.
”Hyvän strategian tunnusmerkki on se, että se on selkeästi viestittävissä sekä vietävissä käytäntöön operatiivisen johdon toimesta”, sanoo toimitusjohtaja Matti Viljo Talent Partners Oy
”Vallan tasapaino omistajien, hallituksen ja johdon muodostamassa päätöksentekoketjussa luo perustan yrityksen hyvälle johtamiselle. Luottamus osapuolten välillä ja läpinäkyvyys ovat avaimia toimivalle yhteistyölle”, sanoo Boardmanin hallituksen puheenjohtaja Mikko Haapanen.
One thought on “Yrityksen strategian konkreettisuus on tärkeää sekä sijoittajille että johdolle”
…sekä asiakkaille että työntekijöille ja partnereille
Itse aikoinaan johtamani liiketoimintamuutoksen menestyksen avain oli siinä, että kykenimme merkityksellisesti ja konkreettisesti ilmaisemaan uuden tahtotilan koko toimivalle "ekosysteemille": omalle väelle, yhteistyökumppaneille ja myös asiakkaille. Tämä ei tapahtunut kertaluontoisella top-down tiedottamisella, vaan vaati dialogiin pohjautuvaa iteratiivista työtä ja yhteistä tulkinnallista oppimista. Tuloksena henkilötasolla itseohjautuva ja täten motivoiva ja sitouttava muutoksen läpivienti, mikä puolestaan synnytti liiketoiminnan kannattavan kasvun. Strategia ei itseisarvoisesti synnytä mitään, vaan sen toteuttaminen, ja toteuttamisesta vastaa yksilöt. Sama pätee muuten liiketoimintaoperatiivisten prosessien suhteen.
Sijoittajan kannalta yrityksen kyky motivoituun muutokseen on tärkeä fundamentti. Ymmärtääkseni KONE on esimerkillinen tässä suhteessa.
jep artikkeliin Eikö USA olekaan maailman pyyteetön hyväntekijä?: “USA:ssa on jo lakialoite Grönlannin valtaamisesta. Siis vastaava kuin Venäjällä ennen Ukraina-sotaa. USA asetetaan kauppasaartoon kun sotilaallinen valtaus alkaa. No…”
JV artikkeliin Eikö USA olekaan maailman pyyteetön hyväntekijä?: “Ukrainan sodan jatkuessa V. ei G:iin voi mitään lähettää, mutta onhan se erikoinen tiilanne, että USA:lla ja T:lla lienee molemmilla…”
Nimetön artikkeliin Eikö USA olekaan maailman pyyteetön hyväntekijä?: “”Jos esim. Kiina tai Venäjä tunkeutuisi Grönlantiin, USA:ta vaadittaisiin apuun” USA on jo siellä. Aiemmin USA on ollut siellä paljon…”
jep artikkeliin Eikö USA olekaan maailman pyyteetön hyväntekijä?: “USA:lla ja Venäjällä on yhtäläisyyksiä: – etupiiriajattelu – keskuspankin ohjaus – kontrolli mediasta tai oikeuden henkilöiden ohjaus – presidentin itsevaltius…”
Nimetön artikkeliin Huoltovarmuutemme on USA:n armoilla, tähän on olemassa parannuskeino: “Digitaalisen euron kilpailijaksi pitäisi saada eurooppalainen kilpailija Visa:lle ja Mastercardille. Eurooppalaisten pankkien omistama ja operoima instituutio joka hoitaa maksamisinfrastruktuurin. Euroopan…”
1800-luvulla USA otti käyttöön Monroen opin, jonka mukaan E-Amerikka oli USA:n yksinomaista etupiiriä, jonne muilla ulkopuolisilla valtioilla ei ollut asiaa. 200
Vuosittaisen vaihtotaseen sitkeä vaje osoittaa (kuva), että Suomi on muutamaa poikkeusvuotta lukuunottamatta kokonaisuutena (valtio+kansalaiset+yritykset) velkaantunut jo vuodesta 2011 alkaen. Velkarahat on käytetty huonosti, työttömyytemme on
Otin Micronin mukaan, vaikka se onkin kooltaan paljon pienempi. Yhtiö on mielestäni kiinnostava matalan arvostuksen ja vahvojen kasvunäkymien takia. Luvut perustuvat TIKRin konsensusennusteisiin.
Liikevaihto
Yhteiskuntamme lähes kaikki toiminnot ovat riippuvaisia USA:n hallinnon hyväksi toimivista yrityksistä kuten Microsoft, Visa, Mastercard ja Google. Tästä haavoittuvuudesta on mahdollista päästä eroon ja siitä
…sekä asiakkaille että työntekijöille ja partnereille
Itse aikoinaan johtamani liiketoimintamuutoksen menestyksen avain oli siinä, että kykenimme merkityksellisesti ja konkreettisesti ilmaisemaan uuden tahtotilan koko toimivalle "ekosysteemille": omalle väelle, yhteistyökumppaneille ja myös asiakkaille. Tämä ei tapahtunut kertaluontoisella top-down tiedottamisella, vaan vaati dialogiin pohjautuvaa iteratiivista työtä ja yhteistä tulkinnallista oppimista. Tuloksena henkilötasolla itseohjautuva ja täten motivoiva ja sitouttava muutoksen läpivienti, mikä puolestaan synnytti liiketoiminnan kannattavan kasvun. Strategia ei itseisarvoisesti synnytä mitään, vaan sen toteuttaminen, ja toteuttamisesta vastaa yksilöt. Sama pätee muuten liiketoimintaoperatiivisten prosessien suhteen.
Sijoittajan kannalta yrityksen kyky motivoituun muutokseen on tärkeä fundamentti. Ymmärtääkseni KONE on esimerkillinen tässä suhteessa.