Cargotecista ja P/E-luvuista   Sivusin blogissani 21.3. "Ostosten aika – eräin reunaehdoin" (reunahuomautus: hyvä ostoaika se olikin) lyhyesti kotimaisia konepajoja, ja totesin tuolloin Cargotecin olevan hinnoittelun kannalta poikkeuksellisen hankala yhtiö.

Suomen vaalitulos pelotti jo etukäteen EU-johtajia, eikä aiheetta. Hallitusneuvottelujen ylikäymättömäksi kuopaksi on noussut Portugalin tukipaketti, ja viime kädessä myös euron pysyvä vakausrahasto ESM, joskaan jälkimmäinen ei ole kiireellinen asia. Vaikuttaa

Olen erinäisissä blogeissani käsitellyt osakemarkkinoiden tehokkuutta. Tiivistäen kokemukseni on, että markkinoilla on reaaliaikaista tietoa yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta, ja sen vuoksi monet yllätyksinä pidetyt uutiset eivät vaikuta kursseihin kuten olisi lupa

EU:n Portugalin lainatakuupaketti on hallitusneuvottelujen kiperin kynnys. Kokoomus puoltaa pakettia, perussuomalaiset taas eivät halua luotottaa lainkaan toisia EU-maita. Demarit vaativat myös holtittomia sijoittajia kärsimään osansa tappiosta. Vaatimuksen tarpeellisuutta ei sinänsä

Jokaisella teknistä analyysia harrastavalla on omat systeeminsä, vaikka useimmat meistä käyttävät kai enimmäkseen samoja välineitä. Mutta käytetyt aikavälit, indikaattorien keskinäiset painotukset ja tietenkin tulkinnat vaihtelevat. Oma kokemukseni on, että mikään

Persujen hurja vaalivoitto vaikeuttaa EU:n kaavailemaa lisätukea velkavaikeuksiinsa tukehtuville euromaille, tuoreimpana Portugali. Persujen nousu hallitukseen kiihdyttäisi keskusteluja euromaiden velkajärjestelystä, vaikka Suomi saati sen kolmanneksi suurin puolue ei sitä tietenkään sanele

Pitkäaikaisen sijoittajan kannalta hankalimpia kotimaisia yhtiöitä on ollut jo monta vuotta Finnair, toisaalta taitavalle treiderille Finnair on tarjonnut ruhtinaallisia mahdollisuuksia. Osake lähti jyrkkään syöksyyn jo 2007 alussa pudoten 14 eurosta

Esitin edellisessä blogissani käsitykseni osakemarkkinoiden tehokkuudesta. Kokemukseni mukaan markkinoilla on varsin hyvät tiedot yhtiöiden tuloskunnosta käytännössä reaaliajassa, minkä vuoksi osakekurssit liikkuvat tuloskehityksen suuntaan hyvissä ajoin ennen kuin tiedoista tulee julkisia.

Yksi sijoittamisen filosofian ja strategian ydinkysymyksiä on, kuinka tehokkaasti osakemarkkinat toimivat. Klassisen markkinoiden tehokkuusteorian mukaan markkinat ovat todella tehokkaat, eli ne diskonttaavat osakekursseihin kaiken mahdollisen tiedon. Jos näin on, osakkeiden

Talousuutistoimisto Bloombergin tuore uutinen on hunajaa sijoittajille, vaan ei työttömille. Uutisen mukaan yritysten investoinnit ja työn tuottavuus ovat vahvassa kasvussa, mutta työttömyys nujertuu hitaasti. Uutinen koskee USA:a, mutta pätenee enemmän

Odottelin maaliskuun alussa taalan vahvistumista samassa yhteydessä kun osakkeet droppaavat. Osakkeet ottivatkin kovan dropin, ja aluksi myös taala vahvistui, mutta parin viikon jälkeen euro kiipesi takaisin lähtötasolle hiukan päälle 1,40

Osakkeiden parhaat ostopäivät kenties puoleen vuoteen ovat käsissä, joten nyt kannattaa pistää käteiskassa liikkeelle. Turvallisuushakuisen sijoittajan valinta ovat hyvät osinkoyhtiöt, joita on edelleen tarjolla runsain mitoin, mikä korkotaso eli vaihtoehtoisten

Oikeassa oleminen on yleensä mukavaa, mutta tässä kohtaa en osaa oikein riemuita markkinaennusteeni osumisesta. Odottelin osakemarkkinoille droppia helmikuun alkupuolella, myös jenkkipörsseihin, ja sen saimmekin. Kaipaamani paniikkimyyntikin iski, mutta syyt siihen

Euromaiden velkakriisi on ujuttanut kansalaisten ja median päivittäiseen käyttöön vasemmistolaisesta retoriikasta tutun sloganin – markkinoiden ylivallan. Sloganilla viitataan siihen, että rahamarkkinat painostavat korkoja nostamalla valtiot ja niiden kansalaiset toimenpiteisiin, jotka ovat

Libyan sisällissodaksi ajautunut kansannousu on nostanut kiivaan keskustelun sotilaallisen väliintulon mahdollisuudesta etenkin Yhdysvalloissa. Gaddafin kaatuminen varmasti miellyttäisi valtaosaa amerikkalaisista poliitikoista ja ylipäätään maailman kansalaisista. Sijoittajienkin kannalta Gaddafin ja muidenkin tyrannien

  Valuutat eivät ole yleensä piensijoittajien keskeinen kiinnostuksen kohde, mutta valuuttojen liikkeillä hekin voivat yrittää suojata osakesalkkuaan kustannustehokkaasti. Syy on se, että perinteisesti taala vahvistuu osakkeiden pudotessa, koska riskihalukkuuden vähentyminen

Osakemarkkinoiden reipas korjausliike sukelsi voimalla alas jokseenkin saman tien, kun sitä ennustin eli viikko sitten. Helsingissä pääindeksi kävi jo alle 7300, ei siis kovinkaan kaukana viikko sitten arvioimastani tasosta eli noin 7000

Ennustin viime viikon alussa osakemarkkinoille korjausliikettä aivan lähiaikoina, koska pienet pörssit olivat pudonneet ja taala alkanut vahvistua. Lisäksi takana on jenkkipörsseissä kohta kolmen kuukauden yhtämittainen nousu. On hyvin epätavallista, jos

Laman muisto korventaa vieläkin tuoreena mieliä, mutta taloudessa ollaan jo huolissaan inflaatiosta. Kehittyvissä talouksissa se on kiihtynytkin merkittävästi lyhyessä ajassa, teollisuusmaissakin epämiellyttäviin lukemiin. Euroalueella se on jo yli kahden prosentin

Odottelin blogissani 10.1. osakemarkkinoille droppia eli korjausliikettä helmikuun taitteeseen. Monissa pörsseissä tammikuun loppupää olikin laskua; näin etenkin kehittyvissä talouksissa, tärkeimpinä niistä Shanghain, Bombayn ja Rio de Janeiron pörssit. Myös Euroopassa osa