Suomen Sijoittajaopastus Oy:n toimitusjohtajan Tapio Haaviston kirja, Löytöretki sijoitusmaailmaan on eräs parhaista lukemistani sijoittamiseen liittyvistä kirjoista. Kirjan ihmisläheinen, helposti luettava ja tiivis käsittelytapa tekee lukukokemuksesta nautinnollisen ja mukaansatempaavan. Kirjan avulla
Tutkin tunnuslukujen perusteella minkälaiset Suomen pörssin suuret ja keskisuuret yritykset ovat viimeisen viiden vuoden aikan olleet parhaita kurssinousijoita. Tulokset yllättivät: Liikevaihdon kasvu korreloi selkeimmin kurssinousun kanssa. Kannattaa ostaa kasvuyhtiöitä. Kirja-arvoonsa
Korkojen nykyinen nopea nousu voi johtaa jonkin velallisryhmän kuten asunnonostajien, kiinteistöomistajien, osakkeita velaksi ostaneiden tai velkaantuneiden valtioiden ongelmiin ja konkursseihin. Pankeille tulee luottotappioita, niitä voi kaatua ja niitä pelastellaan. Inflaatio
Suomi on pudonnut korkeakoulutettujen nuorten osuudessa OECD keskitason alapuolelle. Kun asiat alkavat mennä huonosti, niin monet näennäisesti riippumattomat asia saattavat heikketä samanaikaisesti. Kuten nyt Suomessa: syntyvyys on kovassa laskussa (tällä
Työvoiman järjestäytymisaste on Suomessa laskenut 59% tasolle ja osalla aloista ollaan jo alle 50% tasolla. Työmarkkinajärjestöjen merkitys vähenee kaikkialla maailmassa Ammatillinen järjestäytyminen ja sen indikoima työntekijöiden ja työnantajien välinen polarisaatio
Turkin inflaatio ylittää 80% ja osa vähittäiskaupasta siirtyy käyttämään Euron seteleitä. Pankkitilejä kartetaan ja varoja säilytetään Euron seteleinä. Verotulot ovat romahtamassa kun talous ei kulje pankkien kautta. Vaihtotase on negatiivinen
SITRA:n tutkimus ”Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa” osoittaa että monet demokraattisen päätöksenteon piirissä olevat asiat ovat liian monimutkaisia suurimmalle osalle kansalaisista. Demokratia on kehittynyt suuntaan jossa päätösvaltaa on vähitellen siirretty kansankokouksista lakia
Osakkeissa on yleensä kannattanut pitää ylipainoa aina siihen asti että keskuspankit lopettavat koronnostot ja alkavat julkisesti pohtia korkoelevytystä (=korkojen laskua). Nyt olisi tämän mukaan viisasta pitää melko lailla tukevaa osakesalkkua
Oheisella videolla esiintyy pääministeri Sanna Marin. Pääministeri on kertonut että varsinaisia huumeita ei ole hänen tietääkseen käytetty. Tämä video on ollut monien valtioiden pääuutislähetysten aihe ja sen avulla on luotu
Tutkimusten mukaan yrityskaupat usein tai yleensä epäonnistuvat, maksettu hinta on saavutettuihin hyötyihin nähden liian suuri. Syy epäonnistumisiin on raadollinen: toimitusjohtajan ja johtoryhmän tulospalkkiot. Yrityskauppa kaunistaa yrityksen tunnuslukuja seuraavasti: Liikevaihto kasvaa
Eduskunta suunnittelee antavansa eläkelaitoksille oikeuden määritellä yrittäjien eläkevakuutusmaksut (YEL) saman alan palkansaajan mediaanipalkan mukaan. Muutos olisi musertava erityisesti useimpia yksinyrittäjiä kohtaan. Yksinyrittäjistä monet ovat yrittäjiä, koska silloin heillä on mahdollisuus
Nyt menossa oleva pörssin laskumarkkina on kestänyt runsaat puoli vuotta ja kurssit ovat pudonneet nimellisesti noin 17,5% (S&P 500). Karhumarkkinat ovat yleensä kestäneet kauemmin ja kurssipudotus on ollut suurempaa. Laskumarkkinan
Kohoavien korkojen siunauksena vapaa, markkinataloudellinen yhteiskunta tervehtyy: Investoinnit ohjautuvat tuottaviin kohteisiin. Kohteesta kuin kohteesta täytyy saada vähintään inflaation verran tuottoa eikä täysin tuottamatonta omaisuutta kannata enää pitää. Palkkatyön tekemisen merkitys
Juha Vahen on artikkelissaan havainnut, että osakemarkkinoiden laskut ja nousut ovat 2000 luvulla jyrkentyneet. Ilmiön eräs merkittävä aiheuttaja on alhainen korkotaso. Riskitön korko on jo pidempään matanut kahden prosentin tasolla
Maailmankaupan kasvu on Hollannin tilastokeskuksen tietojen mukaan edennyt samaa vauhtia talouskasvun kanssa (kuva). Tuotannon globalisaatio ja kansainvälinen työnjako eivät ole enää talouskasvun ajuri, mutta tuotannon globalisaatio pitää pintansa ja uudet
”Oikeusvaltio Euroopan unionissa ja Suomessa” tutkimus on sivistynyt kuvaus oikeusvaltion määritelmistä ja oikeusvaltioon liittyvistä ongelmista Suomessa. Tutkimus on osaavien ja yhteiskuntaa ymmärtävien tutkijoiden ( Juha Raitio, Allan Rosas ja Pekka
Valtion velanotto lisää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä köyhyyttä, laskee elintasoa ja kuristaa vientiteollisuutta. Tässä selitys. Miten käy kun valtio ottaa velkaa? Valtio (eduskunta) ottaa tyypillisesti velkaa silloin kun talous sakkaa,
Suomi on Työ ja Eelinkeinoministeriön yritystukien tutkimusraportin mukaan edennyt kohti taloutta, jossa virkamiehet ja eduskunta yritystuilla ohjaavat sitä mitkä yritykset ja tuotantosuunnat menestyvät ja mitkä eivät. Suorat vastikkeettomasti annetut yritystuet
Korkea inflaatio vahingoitti vuosina 1965…1982 pörssikursseja. USA:n osakkeiden reaaliarvot laskivat 1970-luvun inflaatiojakson aikana puoleen. USA:n inflaatio on nyt ryöstäytymässä kierteeksi, jossa hintojen nousua seuraa palkkojen nousu ja sitä taas vuorostaan
Suomalaisten reaalinen, inflaatiokorjattu elintaso on maailmanpankin (World Bank) mukaan laskenut vuodesta 2007 saakka. Elintasomme on alkanut laskea aina kun velkaa on otettu lisää ja nousta silloin kun lisävelanotosta on luovuttu.
