Sijoittajien hermot ovat olleet pitkään pinalla. Joko taantuma tulee kohta ja syöksee kaikkien omaisuuslajien tuotot pakkaselle, tai sitten kohtaa pankkikriisi joka – aivan oikein – syöksee kaikkien omaisuulajien tuotot pakkaselle.
Artikkelikuvassa ilmeisesti valmistaudutaan ennustamaan taloutta kahvinporoista. Talouskehityksen ennustaminen on aina epämääräistä ja heikkojen signaalien haistelua. Mutta juuri tällä hetkellä tuntuu siltä että nähdään ennusmerkkejä entistä mitättömämmissä tapahtumissa. USA:n inflaatio laskee
https://content.jwplatform.com/previews/L8FfnOVz Yhdysvaltalainen teknologiasivusta Fast Company hehkuttaa Hesarin Counterstrike peliin upotettua Ukraina – uutishuonetta ”Hit of the Week”. Täytyy itsekin sanoa että tämä tuntuu huomattavan luovalta ratkaisulta läpäistä Venäjän sensuuri käyttämällä
Benjamin Grahamin jo vuonna 1949 lanseerama ”Herra Markkina” on käynyt viime aikoina mielessä. Herra markkinahan on taipuvainen sattumanvaraisiin mielialan vaihteluihin. Mr. Market is kind of a drunken psycho. Some days
Monet piilaakson startupit ovat käyttäneet Silicon Valley Bank:in palveluja ja ovat nyt vetelän päällä. Yli 250k$ varat eivät ole talletustakuun piirissä. Laajempaa kriisiä tästä ei silti syntyne, koska k.o. pankki
Viime aikoina sijoitusmailmassa on käytetty huomattava määrä energiaa kristallipalloon tuijottamiseen. Onko inflaatio mahdollisesti jo talttumassa ja seuraako siitä, että keskuspankkien (etenkin FED:n) koronnostot jo vähintäänkin hidastumassa? Osakemerkinnöiden vastaus näyttäisi olevan
ChatGPT, mikä on paras osakesijoitusstrategia (käännös Google translate): Tähän kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä menestynein osakesijoitusstrategia voi vaihdella yksittäisten taloudellisten tavoitteiden, riskinsietokyvyn ja markkinaolosuhteiden mukaan. Joitakin yleisesti suositeltuja strategioita
Kaikki itseään kunnioittavat kolumnistit kirjoittavat tähän aikaan vuodesta jonkinlaisen ennustuksen uudelle vuodelle. Pitänee taas itsekin yrittää. Tosin nyt tuntuu siltä, että tällaisen polykriisin (uusi muotikonsepti) vallitessa ennustaminen on tavallistakin vaikeampaa.
Jostakin syystä ajatteluni pyörii kovin paljon Kiinan ympärillä. Viime päivinä olemme kuulleet kuinka Covid-rajoituksia on yllättäen höllennetty – tavalliseen tapaan paikallisin vaihteluin. Tämä oli välttämätöntä, mutta tulee aiheuttamaan vakavan tautiaallon.
Pieni muutos yhdessä yksittäisessä numerossa, mutta mikä vaikutus – USA:n lokakuun inflaatio oli 7.7%, laskien hieman edellisen kuukauden 8.2% arvosta. Minusta tämä vaikuttaa lähinnä kohinalta, mutta mrkkinoilla oltiin eri mieltä.
Viime aikoina on tullut tasaisesti erilaisia huonoja uutisia. Välillä tekisi mieli painua talviunille – kunhan jokku ystävällinen sielu muistaisi herätellä kun pahin on ohi: Työttämyys pysyys sitkeästi alhaalla USA:ssa antaen
Taloomme asennettiin kesällä ilmalämpöpumppu. Yritän tässä tehdä karkean arvion miten se vaikuttaa kokonais-sähkönkulutukseen. Talo on isohko omakotitalo jossa lisäksi erillisessä rakennuksessa lämmitetty autotalli. Vuosikulutus on ollut huomattavasti uutisissa kerrottuja ”esimerkkitalouksia”
Ainakin euroopassa on muodostumassa selkeä energiakriisi, ja vähitelleen energian hinnasta rippuvaiset liiketoiminnat selkenevät. Jotkut niistä ovat ilmeisiä – kuten energiayhtiöt. Toiset eivät tule heti mieleen. Energiayhtiöistä on kirjoitettu paljon. Jos
Osakemarkkinat ovat viime viikkojen aikana palautuneet yllättävän voimakkaasti inflaation ja taantumauhan aiheuttamasta laskusta. Minusta tuntuu etteivät edes tuomiopäivän neljä ratsastajaa pysty pidemmäksi ajaksi taltuttamaan pörssiä. Lyhytaikasia voimakkaita laskuja toki on
Ensimmäinen vuosipuolisko on takana, tapahtumarikas sellainen. S&P500:lle se oli 20.6% kurssilaskulla huonoin vuoden alkupuolisko 50 vuoteen, . Erityisen huonosti pärjäsivät kategoriat harkinnanvaraiset kulutustuotteet ja teknologia, kun taas energiayhtiöt ja päivittäistavarat
Talousodotuksia ohja tällä hetkellä (kuten yleensäkin) ennen kaikkea FED, ja mitä siellä rapakon takana tehdään ohjauskoroille ja muille talouden tukitoimille. Yksi päätöksiä ohjaava tekijä muiden joukossa on työmarkkinoiden tilanne. Työpaikoja
Peruskorkojen nousun lisäksi talousmailmassa on tapahtunut toinen merkittävä muutos. Valuuttasotien aika on ohi. Enää juuri kukaan ei pyri pitämään oman valuuttansa vaihtokurssia alhaalla. Alhaisen inflaation ja korkean työttömyyden aikana oli
Sijoitusmailma on syvemmässä muutostilassa vuosikymmeniin. Näin korkeita inflaatiolukuja lienee nähty viimeksi 90-luvun alussa, mutta vielä sopivampi vertaus lienee 70-luku, jolloin sitä ajoi raaka-ainekriisi samoin kuin nyt. Pahimmin inflaatio kurittaa läntisiä
Jeni on nyt poikkeuksellisen heikkona sekä euroa että taalaa vastaan, jopa ennätyksiä on rikottu. Heikkoutta ajaa odotukset merkittävästi korkoerosta Yhdysvaltojen ja Japani välillä. FED:n Jay Powellin odotetaan nostavan ohjauskorkoa useita
Pelkästään pörssikursseja katsomalla ei uskoisi että Euroopassa soditaan. Historiankirjoja jos katsellaan voi todeta että tämä ei ole kovin poikkeuksellista. Sota ei tarkoita pörssilaskua. Eikä edes rauhattomuutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan USA:n
