Tulosennusteet perustuvat enimmäkseen Arvopaperissa tänään 27.8. julkaistuihin konsensusennusteisiin. Nousussa Rautaruukki, YIT, Etteplan ja Cramo. Laskussa Wärtsilä, Citycon, Finnlines ja Marimekko. Ks. http://www.piksu.net/node/101
Putte: Härät varmaan kohta nääntyvät, voitolle mun putit kääntyvät. Kalle: Antaa nousun vielä jatkua vailla kuumenemiskatkua. Putte: Laskin käänteen todennäkösen, härkä otti roolin käkösen. Kohta syöty koko
(Valokuvan lähde) Korkealle arvostetun MIT:n professori Bengt Holmström on käsitellyt Helsingissä pitämässään esitelmässä ja Talsalle antamassaan haastattelussa tuoretta finanssikriisiä. Hänen mukaansa kriisin syyt ovat syvemmällä kuin talousmedian otsikot antavat ymmärtää.
Varsinais-Suomen Osakesäästäjät järjesti sijoitusillan indeksiteemalla Panimoravintola Kouluun 26.8.2009. Indeksisijoittamisesta olivat kertomassa Talouselämän toimittaja Marko Erola ja Seligson & Co Rahastoyhtiön Jaakko Jouppi. Erola on kirjoittanut kirjan “Paras Sijoitus”, jossa korostetaan
Kesäkuukausien aikana talouslehdistön seuraaminen on jäänyt vähemmälle, ja pöydän kulmaan onkin kertynyt pieni pino Arvopaperi, Viisas Raha, The Economist ja muita lehtiä. Pari päivää sitten päätin penkoa pinon läpi. Kun elokuun
Mihin suuntaan Nokia? Homo Economicus on viime aikoina lisännyt Nokia salkkuunsa alhaisten arvostuskeroimien innoittamana. Eilen Nokia sai paljon julkisuutta lehdistötiedotteellaan uudesta 3G bookletista. Laite on kohtuullisen näköinen. Voi unohtaa mokkulat
Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Katja Lähtinen on Joensuun yliopistossa keväällä 2009 tarkastetussa metsäekonomian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan selvittänyt suomalaisten sahojen tuotannontekijöiden käyttöön liittyvien päätösten vaikutusta yritysten kilpailukykyyn 2000-luvulla. Sahojen tuotannontekijöiksi katsottiin
Tauruksen Osakelista 3409 Kuvassa Tauruksen osakelistan top-20 viikolta 34. Kun suurin osa toisen neljänneksen tuloksista on otettu huomioon, ovat muutokset viikon 32 listaan huomattavat. Merkittävää on, että erikoisesti suuret yhtiöt
Finanssitalo FIM kehuu osaamistaan mainosfilmillä jossa välkky oppilas (ja FIMin tuleva rahoitusneuvoja) piirtää taulun täyteen kaavoja joista opettaja ja luokka eivät ymmärrä mitään. Mainos antaa aivan väärän kuvan siitä
Listan kärjessä Martela ja YIT vaihtoivat taas kärkipaikkaa keskenään. Mallisalkun sisältö ja osakekohtaiset voittoprosentit ovat nyt (päätöskurssien 22.8.2009 mukaan) seuraavat: Alma Media, ostettu salkkuun 8.5.2009, +43% Digia, ostettu 22.5.2009, +66%
Keskimääräinen osakkeiden hinnan suhde tulokseen (P/E suhde) kertoo paljon osakkeiden hintatasosta. Osakkeet ovat yleensä edullisia, jos keskimääräinen P/E suhde on alle 15 ja toisaalta taas 20 ylittävät arvot kertovat korkeista
Keskusteluketjussa kuumimmasta talousartikkelista oli mainittu Social Science Research Network (SSRN) eniten ladattu kirjoitus A Quantitative Approach to Tactical Asset Allocation, kirjoittajana Mebane T. Faber Tähän SSRN kirjoittajaan liittyy eräs mielenkiintoinen
– Herra muutosjohtaja, miksi olette tullut Turussa käymään? – Turku on Suomen metsäteollisuuden merkittävimpiä keskuksia. – Herra muutosjohtaja, mitä työhönne kuuluu? – Tehtäväni on tutkia metsäteollisuuden tulevaisuuden visioita ja
Onko vanhassa vara parempi? Homo Econimicus yllyttää muitakin avartamaan sijoitushorisonttiaan. Helsingin pörssissä on kuten olen jo aikaisemmin todennut melko pieni valikoima yrityksiä ja toimialoja edustettuna. Yksi tällainen heikkous on energiasektori.
Putte: Treidastiko tänään longilla? Kalle: Pilkkii koetan pohjaongilla. Miten karhumarket näyttäytyy? Putte: Härät typerästi käyttäytyy. Kalle: Lama on jo ohi kokonaan, miten juututtiinkaan mokomaan. Putte: Et oo vielä
Suomi on tällä vuosituhannella pärjännyt paremmin kuin muut euroalueen ja OECD maat keskimäärin. Palkkatasomme on noussut ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Hyvään kehitykseen ovat vaikuttaneet: toimiva koulutusjärjestelmä (Suomi pärjää Pisa:n
Ensimmäinen uutinen Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu
