Linkissä on Lääkärilehti Duodecimin artikkeli kaikkia koskevasta velvollisuudesta auttaa pelastustöissä. Velvoitetta voi verrata ns. maanpuolustusvelvollisuuteen (työvelvollisuus), joka ei riipu sukupuolesta. Käytäntö on tietenkin toinen. Kerran linja-autossa matkustanut raskaana oleva nainen
Piksu julkaisi viime viikolla jutun, jossa korostettiin Suomen pankkisektorin ongelmia. Liitin tekstiin kommentin, jonka linkitin Handelsbankeniin, jonka mukaan Ruotsin ongelmat ovat paljon vähäisempiä. Oma ajatukseni oli, etten taatusti osta vain
Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli 24. 2. 2022 vain pari tuntia vanha, kun lännessä alkoivat spekulaatiot ”nyt Putin syrjäytetään”. Spekulointiin ovat kaikki kynnelle kykenevät aasintuntijat, korjaan asiantuntijat liittyneet suurella innolla. Otetaan
Seurasin naureskellen median huolta siitä, missä kunnossa Marin oli kesäviikonloppuna klo 5 aamulla ”jos tulisi kriisi”. 1939 Kallio luovutti ylipäällikkyyden ammattiupseeri Mannerheimille. Juhani Suomella on kuvaus siitä, miten lääkäri kehotti
Jo keväällä OP tiedotti Venäjän ohella Kiinasta seuraavaa: ”Kaupankäynnissä rajoituksia liittyen kehittyvien markkinoiden ja Kiina-ETF:iin OP-verkkopalvelun ETF-valikoimassa on kaupankäyntirajoituksia johtuen USA:n kiinalaisyhtiöille asettamista pakotteista (US Executive Order 13959). Tästä syytä
Alla on taatusti subjektiivinen lista otsikon aiheesta. Listasta puuttuu pari ainakin näennäisen kovaa nimeä, kaivosyhtiöt Vale S A ja Rio Tinto. Uponorista on hyvä tiedostaa sen toimivan rakennusalalla. Muita firmoja
Olkoonkin, että tämä menee kauas Piksun ydinalueesta, mutta kirja ”Pommittajat — Matka toisen maailmansodan pisimpään yöhön” on siksi hyvin käännetty (Tapio Kakko), että ansaitsee vähän huomiota. 1914-18 länsirintamalla oli verisesti
Olli-Pekka Kallasvuo: Puhelin soi öisin -Ei jatkoon. Neuvo: kirja kannattaisi tehdä aikajärjestyksessä. Systemaattinen jäsentely on yleensä huono, ko. kirjassa käydään läpi yhtiökokouksen, hallituksen ja tj:n tehtäviä, eivätköhän liene liian tuttuja
-Tuossa aiemmassa tekstissäni ihmettelin sitä hitautta, millä Venäjän riskeistä on tiedotettu. Sodan alkamisesta on nyt kulunut lähes viisi kuukautta. Monet analyysitalot ovat suhtautuneet Nokian Renkaisiin ja Fortumiin kevään ja alkukesän
Turun Liikemiesyhdistys on palkinnut kaksi täkäläisessä kauppakorkeassa tehtyä gradua. Toinen, Olga Lipastin gradu on internetissä luettavissa. Lipastin gradun aiheena on mainosten intertekstualisuus. Sana tarkoittaa mainoksen viittauksia muualta tuttuihin asioihin. Mielestäni
Rahastoihin en itse ole pahemmin sijoittanut. Kaikkein kyseenalaisimpana pidän rahastoa tyyliin Finnish Large Cap. Sen verran pitäisi itsekin osata sijoittaa ja ko. valikoimassa ostetaan kaikkia lähes tasaosuuksiin, joten rahastonhoitajan taidolla
Meillä Suomessa on täristy vain siitä, että marssiiko Suomi Ruotsin seurassa ko. kokouksessa Natoon aplodien saattamana. Mutta kun lukee esim. tuota ja tuota, niin mieleen tulee lähinnä joku YK:n tai
Viittaan tuohon aikaisempaan kirjoitukseeni https://piksu.net/tekniikkaa-ja-kayttajakokemuksia/ . Se alkaa todellakin 1800-luvulta, mutta huomauttaisin, että kyse on kuitenkin teollistuneista yhteiskunnista, joitten dynamiikka ei paljon nykyisestä eroa. Ja myöhemmät esimerkit, autotehtaat ja lentoliikennefirmat
1)Kun brittien puol.min. Ben Wallace sanoi Niinisalossa yli kuukausi sitten 4.5. 2022, että ”Britain will do “whatever necessary” to protect Finland” totesin itselläni olevan yksi muuttuja vähemmän tulevaisuusskenaarioissani. Boris Johnson
Jyrki Toivonen on käsitellyt kahdessa kirjoituksessa sadan vuoden takaisia neuvoja osakekaupankäyntiin. Valotan hieman taustaa lisää. Pörssin historiassa puhutaan usein laivalastien myymisestä huutokaupalla, mikä on kyseenalainen verrokki osakekauppaan. Osakeyhtiöt olivat toki
Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu. 1) Suomen ”köyhyys” Sotahistoriaamme on kirjoitettu yksinomaan siitä näkökulmasta,
Vaikka olenkin osoittanut kärsimättömyyttä sille tahdille, millä Suomen turvallisuuspolitiikkaa on uusittu, kyllähän minä – ihan vakavasti puhuen – olen realiteetit ymmärtänyt. Vielä viime vuonna suomalaisten enemmistö vastusti Natoa. Edelleenkin mm.
Vanhan vitsin mukaan suomalainen mies kohtasi Kainuun korvessa elefantin. Ensimmäisenä iski huoli: ”Mitähän tuo ajattelee minusta”. Suomalaiset ovat kovin huolissaan, jos maastamme jossain pikkujulkaisun takasivulla sanotaan jotain poikkipuolista. Itse olen
Sarkastisesti sanoen vahingonilo on ihmisen aidoimpia tunteita. Kun Venäjän hyökkäys on epäonnistunut Ukrainassa, koko ns. länsi on asiasta iloinnut. Hyvä olisi muistaa, että ”lännen” voitto on saavutettu yksinään ukrainalaisten rohkeudella
1990-luvulla internetin myötä syntyi ilmiö, jota voi kutsua esim. kansalaisjournalismiksi. Kiinnostuin aiheesta syystä, joka ilmenee otsikossa. Mielestäni tänä vuonna on ollut aihetta ihan oikeisiinkin uutisiin, jottei niitä tarvitsisi tyhjästä keksiä,
