Vaihtuvapääomainen sijoitusyhtiö on Euroopassa laajasti käytössä oleva yhtiömuotoinen rahasto, jossa sijoittaja saa sijoituksensa vastineeksi osakkeita, jotka hän voi halutessaan lunastaa rahana. Suomen lainsäädännöstä tämä keveä ja läpinäkyvä rahastomuoto puuttuu ja
Suomalaisen, vuoden 2020 alussa lanseeratun osakesäästötilin talletusrajaa ollaan hallitusohjelman mukaan aikeissa nostaa 50 000 eurosta 100 000 euroon. Nettikommenttien perusteella tuo vanha raja on tuntunut monien mielestä tarpeettoman pieneltä tai
Petteri Orpo ja muut hallitusohjelmaneuvottelijat julkaisivat eilen perjantaina hallitusohjelman (neuvottelutuloksen) ”Vahva ja välittävä Suomi”. Hallitusohjelman luku ”1.5. Eläkkeet” on jatkumoa valtiovarainministeriön hiljan julkaisemalle Julkisen talouden meno- ja rakennekartoitukselle. Meno- ja
Neuvottelutulos hallitusohjelmasta sisältää uuden, ennen mainitsemattoman asian. Siinä on tärkeimpänä ajatus sitä, että hyvinvointi syntyy työstä ja yrittämisestä. Perustavoite on muotoiltu sanoilla ”Vahvassa ja välittävässä Suomessa ihmisillä on mahdollisuus kasvattaa
Ensin Maraboun tuotemerkki ja nyt kokonainen yritys Essity (jonka osakkeita olen jopa joskus omistanut) on noussut julkisuuteen siitä, että liiketoimintaa Venäjällä ei ole lopetettu. Linkin lista on outoa luettavaa. Tietysti
HS on 4.6. 2023 esittänyt sen erittäin aiheellisen kysymyksen, mitä Suomelle kuuluisi, jos Zelenskyi olisi 24.2.2022 turvautunut USA:n tarjoamaan helikopterikyytiin ja poistunut Ukrainasta. Itse en usko salaliittoteorioihin, koska yleensä johtajat
Omaisuusveron suuntaan siirtyminen nopeuttaa yhteiskunnan kehitystä, parantaa yksilön mahdollisuuksia hankkia menestystä ja vähentää resurssien hukkakäyttöä. Omaisuusverot ovat olleet menestyksellisesti käytössä tuhansia vuosia. Tulojen ja voittojen verottaminen korvasi omaisuusverot vasta 1900
Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat paisuneet merkittäviksi kuten yllä olevasta ulkoministeriön tilastosta voimme havaita. Kehitysavun tarve on samaan aikaan romahtanut. Köyhyysrajan (2$/henkilö/päivä) alapuolella elävien osuus maailman väestöstä on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin
Yritysten nimellinen verokanta (20%) ei ole korkea, mutta veropohjamme on laaja ja investointien rajaveroasteemme (15%) on Euroopan korkeinta luokkaa. Suomi rankaisee menestystä ja sillä on seurauksensa. ”Yritysten todellinen verorasitus onkin
Loma-asuntojen kauppa on hiljentynyt ja reaaliset, inflaatiokorjatut hinnat laskevat selviää Maanmittauslaitoksen kauppahintatilastosta. Korona-aika (2020-2021) piristi kysyntää, mutta sen jälkeen hinnat ovat jatkaneet laskuaan. Alkuvuoden 2023 hinnoissa näkyy inflaation aiheuttama hintapiikki.
Valtion omistaman erityisluottolaitoksen, Finvera:n, hallintokäytäntöjä ollaan tervehdyttämässä: – Laitoksen valvonta siirtyy keväällä 2024 Euroopan Keskuspankin alaiselle Finanssivalvonnalle. Finveraa aletaan valvoa samojen periaatteiden mukaan kuin muitakin luottolaitoksia. – Finvera indikoi julkisessa
Piksussa on julkaistu parikin hyvää kirjoitusta hallinnosta, kirjoittajina Kai Nyman ja Tommi Taavila. Muutoin olisi sopinut pitäytyä vain kommenttiin, mutta kuvan purkutyön käynnistyminen viime viikolla oli minulle riittävä provokaattori. Vuosituhannen
Monilla ongelmillamme (työvoimapula, hoitajapula,…) on yksi yhteinen nimittäjä, pitkään jatkunut alhainen syntyvyys. Tämän sitkeän ongelman ratkaiseminen on lainsäädännöllisin keinoin mahdollista. Tarvitaan halu tehdä muutos. Ihminen tavoittelee elämässään turvallisuutta, läheisiä ihmisiä,
Helsingin kaupungin palkkaohjelmassa suurin potti on menossa lääkäreille. Lääkärit ovat hyvätuloisia, joten euromääräisesti suurimpien palkankorotusten kohde ei periaatteessa ole yllättävä, mutta yllättävänä voi pitää sitä, että lääkärit ovat ilmeisesti saamassa
Suomen Yrittäjien raportin mukaan luottamus, tiedonkulun avoimuus ja tasapuolinen kohtelu on parhaalla tasolla pienissä yrityksissä. Uudet työpaikat syntyvät lähinnä pieniin, alle 100 henkilöä työllistäviin yrityksiin. – Olemme tehneet selvitystä jo
Suomessa pelätään niin sanottua hyvinvointiyhteiskunnan alasajoa ja puhutaan siitä. Harvemmin taas mietitään sitä mitkä ovat hyvinvointiyhteiskunnan tarpeellisia tehtäviä ihmisiin liittyen? Ainakin talousnobelisti Bengt Holmströmin mukaan valtiolla on liian suuri rooli
Sote hallinto ei toimi. Meillä on 21 sote parlamenttia, joissa 1400 palkattua sote parlamentaarikkoa ja näitä palvelemassa noin tuhat virkamiestä. Kunkin parlamentin käytännössä ainoa tehtävä on päättää siitä, mikä terveyskeskus
(Olemme muuten asuneet samassa k-talossakin…) Vaalikampanjassa kok. puhui valtiontalouden tasapainottamisesta, miltä pohjalta on hämmentävää, että aihetta käsitellään suoraan vain parissa kysymyksessä. Suurin osa pohtii Suomen kehittämistä. Kok:n vaihtoehtobudjetissa keskeisessä roolissa
Rahantarve voi tulla yllättäen, mutta lainan hakeminen on nykyään helppoa. Monet pankit ja rahoituslaitokset tarjoavat nopeita ja kohtuuhintaisia lainoja. Lainahakemuksen tekeminen on helppoa ja hakemukseen saa vastauksen useimmiten jo minuuteissa.
Maahan kootaan uutta hallitusta, jonka ohjelmaan tullee julkisen talouden leikkaaminen eli säästäminen, aiheesta puhuttiin vaalikamppailussa ja äänestäjät vaalituloksen perusteella kait pitävät toimia tarpeellisina. Tähän tilanteeseen sopii huonosti Helsingin kaupunginvaltuuston kokous,
