2000-luvun vaihteessa minulta pyydettiin painettua sijoitusopasta. En silloin pitänyt sen kirjoittamista mielekkäänä enkä liioin usko vieläkään voitavan laatia mitään käsikirjaa keinoista tulla miljonääriksi. Huomattava osa Piksun sisällöstä on tarkoitettu ammattisijoittajille,

  Erittäin iäkäs äitini on omistanut vuosikymmeniä alun perin yhden puhelinosakkeen. Puhelinfirman nimi on vaihtunut viime vuosina tiheämmin kuin vieraat ison talon hollituvassa. Nykyinen nimi näkyy olevan Lännen Teletieto. Kun ko.

  1980-luvulla kävin monta pitkää keskustelua jo silloin eläköityneen sahan- ja puutyötehtaan johtajan kanssa. Olihan miehellä vaimo ja lapsiakin, mutta pahasti pelkään, että hänen varsinainen elämänsä rakkaus oli suomalainen puu.

Liimapalkkeja kokeiltiin jo 1900-luvun alussa Sveitsissä ja Saksassa, mutta silloiset liimat eivät olleet tarpeeksi kestäviä. Liimapalkit saivat turhankin huonon maineen. Toisen maailmansodan aikana USA rakensi yli 2000 raivaaja-alusta, jotka magneettimiinojen

  Kiina vietti 60-vuotisjuhliaan. Ilotulituskin oli kuulemma maailman suurin. Ruudin polttaminen kieltämättä sopii ruutiraketit keksineelle kansakunnalle (tykkiä kehitettiin lännempänä), mutta juhlan aihetta en ymmärrä. Kiinan monituhatvuotisesta historiasta juhlittavaksi otettiin Maon

  Vantaalainen diplomi-insinööri Lars Stormbom on tammikuusta 2009 kirjoittanut Piksuun. Lars on valinnut bloginsa otsikoksi “Homo Economicus” Kyseisen termin lanseerasi 1800-luvulla brittiläinen John Stuart Mill, joka oletti ihmisen olevan rationaalisen

Joskus tuntuu siltä, että USA:n taloushistoria on tutumpaa kuin kotimainen versio. Monet lienevät kuulleet esim. USA:n rautatieyhtiöitten valtataisteluista ja J. D. Rockefeller Sr:n toimista kilpailijoita kohtaan, joita ensin ajettiin ahtaalle,

  Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on julkisoikeudellinen rahasto, joka on perustettu vuonna 1967 Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi. Sitra itsekin alkaa siis olla jo miehen iässä. Syksyllä 2007 Helsingin sanomien artikkeli

  17.9. julkaistu Pohjolan Pankin sijoitusstrategia 3/2009 odottaa FED:n ja EKP:n pitävän ohjauskorot ennallaan ainakin ensi kesään asti.   Defensiiviset yhtiöt ovat Pohjolan mukaan suhteellisia voittajia syklisiin yhtiöihin nähden. Väitettä voisi

sanoi jo aikoinaan konstaapeli Hautamäki TV-sarjassa Reinikainen. Viime maanantaina epäilin Pohjola Pankin muuttavan osakkeet alipainosta ylipainoon. En olisi kuvitellut, että kului vain 3 päivää epäilyni toteutumiseen. Pohjola Pankin 50-sivuinen strategiakatsaus

Tekisi mieleni väittää, että kaikkien neuvot ovat taas menneet pieleen, mutta ollaan nyt täsmällisiä.  Aiemmissa blogimerkinnöissäni / 26.1. ja 2.7. olen käsitellyt kahta Pohjola Pankin strategiakatsausta, joissa molemmissa osakesijoitukset pidettiin

Aviisi selosti meriliikennettä jo nuoruusvuosinani   Olen jo pitemmän aikaa ollut mukana projektissa, jossa kirjoitetaan matrikkelitiedoilla täydennetty pienoiselämäkerta yli 2000 henkilöstä, jotka on kelpuutettu sellaisen nimikkeen alle kuin “Suomen talouselämän vaikuttajat”.

  SDP:n, keskustan ja kokoomuksen johdossa näyttää syksyllä syntyneen huomattava – ja varmaankin ennakolta valmisteltu – yksimielisyys siitä, että pääomatulojen verotusta kiristetään. Tällainen ajatus on siis syntynyt sen jälkeen kun

Tiedote 1 selväkielelle tiivistettynä: halvempaa puuta, energiaa, työvoimaa ja verotusta sekä isompia rekkoja (Suomi ja Ruotsi ovat tainneet olla jo muutenkin edelläkävijöitä rekan kokojen kasvattamisessa Euroopassa?), niin jotenkin tässä (ehkä)

Kun Piksun laajentamisesta alettiin keskustella syksyllä 2008, loviisalainen Helge V. Keitel osallistui 22. 10. Helsingissä pidettyyn palaveriin samalla innolla, jolla hän jo seuraavana päivänä aloitti Piksuun kirjoittamisen. Linkki. Vajaan vuoden

Plaza.fi -palsta alkoi yli vuosi sitten julkaista blogia nimeltään “Miljonääriksi alle 30-vuotiaana“. Aloitus 8.6. 2008 ei ehkä osunut ajallisesti nappiin sen paremmin kuin perustelut, joitten mukaan nimetön kirjoittaja on yleensä

(Valokuvan lähde) Korkealle arvostetun MIT:n professori Bengt Holmström on käsitellyt Helsingissä pitämässään esitelmässä ja Talsalle antamassaan haastattelussa tuoretta finanssikriisiä. Hänen mukaansa kriisin syyt ovat syvemmällä kuin talousmedian otsikot antavat ymmärtää.

 Maatalous- ja metsätieteiden maisteri Katja Lähtinen on Joensuun yliopistossa keväällä 2009 tarkastetussa metsäekonomian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan selvittänyt suomalaisten sahojen tuotannontekijöiden käyttöön liittyvien päätösten vaikutusta yritysten kilpailukykyyn 2000-luvulla. Sahojen tuotannontekijöiksi katsottiin

  – Herra muutosjohtaja, miksi olette tullut Turussa käymään? – Turku on Suomen metsäteollisuuden merkittävimpiä keskuksia. – Herra muutosjohtaja, mitä työhönne kuuluu? – Tehtäväni on tutkia metsäteollisuuden tulevaisuuden visioita ja

  Ensimmäinen uutinen Suomen metsäsektorilla on edessään kaksi vaikeaa vaihtoehtoa. Ensimmäinen on kansataloudellemme tuhoisa. Sektorin kokonaistyöllistävä vaikutus laskee alle 100.000:n. Tehtaiden sulkeutuessa ja korjuuketjujen vähetessä harvaan asuttu maaseutumme väistämättä autioituu