Viime aikoina on tullut tasaisesti erilaisia huonoja uutisia. Välillä tekisi mieli painua talviunille – kunhan jokku ystävällinen sielu muistaisi herätellä kun pahin on ohi: Työttämyys pysyys sitkeästi alhaalla USA:ssa antaen
Taloomme asennettiin kesällä ilmalämpöpumppu. Yritän tässä tehdä karkean arvion miten se vaikuttaa kokonais-sähkönkulutukseen. Talo on isohko omakotitalo jossa lisäksi erillisessä rakennuksessa lämmitetty autotalli. Vuosikulutus on ollut huomattavasti uutisissa kerrottuja ”esimerkkitalouksia”
Ainakin euroopassa on muodostumassa selkeä energiakriisi, ja vähitelleen energian hinnasta rippuvaiset liiketoiminnat selkenevät. Jotkut niistä ovat ilmeisiä – kuten energiayhtiöt. Toiset eivät tule heti mieleen. Energiayhtiöistä on kirjoitettu paljon. Jos
Osakemarkkinat ovat viime viikkojen aikana palautuneet yllättävän voimakkaasti inflaation ja taantumauhan aiheuttamasta laskusta. Minusta tuntuu etteivät edes tuomiopäivän neljä ratsastajaa pysty pidemmäksi ajaksi taltuttamaan pörssiä. Lyhytaikasia voimakkaita laskuja toki on
Ensimmäinen vuosipuolisko on takana, tapahtumarikas sellainen. S&P500:lle se oli 20.6% kurssilaskulla huonoin vuoden alkupuolisko 50 vuoteen, . Erityisen huonosti pärjäsivät kategoriat harkinnanvaraiset kulutustuotteet ja teknologia, kun taas energiayhtiöt ja päivittäistavarat
Talousodotuksia ohja tällä hetkellä (kuten yleensäkin) ennen kaikkea FED, ja mitä siellä rapakon takana tehdään ohjauskoroille ja muille talouden tukitoimille. Yksi päätöksiä ohjaava tekijä muiden joukossa on työmarkkinoiden tilanne. Työpaikoja
Peruskorkojen nousun lisäksi talousmailmassa on tapahtunut toinen merkittävä muutos. Valuuttasotien aika on ohi. Enää juuri kukaan ei pyri pitämään oman valuuttansa vaihtokurssia alhaalla. Alhaisen inflaation ja korkean työttömyyden aikana oli
Sijoitusmailma on syvemmässä muutostilassa vuosikymmeniin. Näin korkeita inflaatiolukuja lienee nähty viimeksi 90-luvun alussa, mutta vielä sopivampi vertaus lienee 70-luku, jolloin sitä ajoi raaka-ainekriisi samoin kuin nyt. Pahimmin inflaatio kurittaa läntisiä
Jeni on nyt poikkeuksellisen heikkona sekä euroa että taalaa vastaan, jopa ennätyksiä on rikottu. Heikkoutta ajaa odotukset merkittävästi korkoerosta Yhdysvaltojen ja Japani välillä. FED:n Jay Powellin odotetaan nostavan ohjauskorkoa useita
Pelkästään pörssikursseja katsomalla ei uskoisi että Euroopassa soditaan. Historiankirjoja jos katsellaan voi todeta että tämä ei ole kovin poikkeuksellista. Sota ei tarkoita pörssilaskua. Eikä edes rauhattomuutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan USA:n
Ukrainan sotasanktioiden alkaessa ilakoitiin ruplan romahtamisella. No – en tiedä mitä tämä kertoo sanktioiden tehokkuudesta, mutta ruplan kurssi euroa vastaan on palautunut lähes viime vuoden tasolle. Moni platformi on tosin
Edellisen kuukausikatsauksen jälkeen maailma on muuttunut kovin toisennäköiseksi. Itse sodasta on kirjoitettu muualla aivan tarpeeksi, joten keskityn sen vaikutuksiin sijoittamiseen, vaikka tämä tuntuu sydämmettömältä kaiken kärsimyksen keskellä. Öljyn ja maakaasun
Teknologiayhtiöiden kursseissa on ollut melkoista heiluntaa viime aikoina. Ehkä sijoittajilla alkaa muodostua myös parempia näkemyksiä mitkä yhtiöt tulevat menestymään tulevaisuudessa. Näköpiirissä on selkeä korkotason nousu, joten mahdollisesta tulevasta kasvusta ei
Artikkeli FT:ssä (vaatii tilauksen) sai minut ajattelemaan omaa käytöstäni markkinoilla, ja miten se mahdollisesti vuosien saatossa on muuttunut. Artikkelin mukaan on yleinen ongelma, että sijoittajat treidaavat liikaa. Osakkeita myydään pääasiassa
Vuoden vaihteessa on tapana katsella sekä taaksepäin että eteenpäin. Vuosi 2021 sisälsi paljon mullistuksia ja ongelmia ja kärsimyksiä, mm: Capitolin valtaus Coronaviruksen toistuvat aallot ja siitä seuranneet rajoitustoimet ja muu
Kuten yleensä kiertää talouskehityksestä kaksi ristiriitaista kertomusta. Toisessa inflaatio on kiihtymässä ja FEDin Jay Powell (kuvassa) ilmoittaa seuraavassa kokouksessa kiihdyttävänsä tukitoimien alasajoa. Tämä, ja seuraava askel, korkojen nosto, tietävät huonoa
1 Ihmettelen välillä onko minulla perspektiivi hukassa, vai miksi niin usein kirjoitan Kiinasta. Syynä on ehkä Kiinan arvaamattomuus, sekä markkinana että poliittisesti. Tämä arvaamattomuus henkilöityy vielä sopivasti ja näyttäytyy ulospäin
Kriisejä ja niistä palautumista kuvataan usein kirjaimilla: On L, V,W ja K. Viimeisimpiä suosikkeja on N. Tällä tarkoitetaan että Pandemiapudotuksesta noustaan nopeasti, mutta tämän jälkeen seuraa pitkä ja loiva lasku
Pörssikurssit ovat rallattaneet jälleen yhden kuukauden ylöspäin. Paitsi Kiinassa. Joukkoa vetää jälleen totuttuun tapaan USA, jossa S&P500 on n.37% nousussa vuodentakaiseen verrattuna. USA:n heikko työllisyyskehitys elokuussa vaimentaa pelkoja FED:n aikaisesta
Heinäkuussa maailman pörssit lähtivät eri suuntiin. USA:ssa kurssit jatkoivat hyvien Q2-tulosten siivittäminä nousuaan. Kiinassa kurssit laskivat voimakkaasti keskushallinnon sääntelyvimman painamana. Muualla – kuten Euroopassa ja Japanissa – nähtiin lähinnä paikallaanpysymistä.
