Aioin ensin kommentoida Kaitsun kirjoitusta, mutta kommentointi venähti pituuden osalta omaksi merkinnäkseen. Ensinnäkin on syytä todeta, että suomalaisen kapitalismin kulta-aikaa oli 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa – ainakin jos

Piksu.net kävi haastattelemassa pitkään Lähi-Idässä vaikuttanutta Stephen Austenia. Stephen on toiminut vuosia Dubaissa pankkiirina ja on nykyään ensimmäisen Iraniin sijoittavan ulkomaisen rahastoyhtiön toimitusjohtaja. Stephenin kanssa puhuimme mm. Iranin polittiisesta tilanteesta,

Nyt raha halpenee! Korot ja inflaatio ovat tippuneet  todella nopeaa tahtia. Alla uusin korkokäppyrä Suomen Pankin sivulta. Korkopiikki sijoittuus syys-lokakuulle, jonka jälkeen korot ovat tippuneet tasaisesti ja hurjaa vauhtia. Verrataan

Media on Suomessa varsin keskittynyttä. Sanoma WSOY, Alma Media, Otava Kuvalehdet (Yhtyneet kuvalehdet) ja Talentum konsernit dominoivat markkinoita (alla olevassa kuvassa on liikevaihdot suhteutettuna toisiinsa). Keskittyneisyyteen on seuraavia syitä: sisältöä

Lost in translation. Minun piti lähteä Helsinkiin puolen päivän jälkeen ja olisin tullut tilaisuuteen. Nyt istun sisäisessä kokouksessa ja työprosessissa, joka venyy vielä pitkään.   Yritämme saada osan maailmasta valmiiksi

(Jatkan myöhemmin sijoittamisen teoriasta ja käytännöstä ainakin parin merkinnän verran.) Lienee selvää, että kun korko painetaan nollaan, korkoase on käytetty loppuun. Miten tällaiseen tulokseen on päästy? Tulokseen on päästy luopumalla

Suomen työmarkkinoita ovat hallinneet leimallisesti suuret yritykset. Suomalaiset ovat traditionaalisesti kunnioittaneet suurten organisaatioiden antamaa turvallisuutta ja motivoituneet ahkeraan työntekoon osana suurempaa kokonaisuutta. Usko systeemiin ja yhteisöön on ollut leimallista suomalaiselle

Juha Vahe pohdiskeli kirjoituksessaan osakekurssien odottamattomia heilahteluja, joita kukaan ei osannut ennustaa. Jälkiviisauden Nobelia ei vielä ole jaossa, mutta Amerikan asuntoluototuksen vinoutuma oli asiantuntijoiden tiedossa useita vuosia ennen Subprimen puhkeamista.

Riski Ilman että tähtään mihinkään Nobelin rauhanpalkintoon, epäilen, että osakesijoittamisessa käytetyt riskimittarit ovat pielessä. Riskimittarit (siis esim. Sharpen luku ja kreikkalaiset aakkoset alfasta deltaan) perustuvat kurssien volatiliteettiin menneisyydessä. Todellisuudessahan riski

Eräs osakkeiden arvostuksen perussääntö kertoo, että epävarmuus maksaa. Kurssikehitystä arvioitaessa hyvinkin monimutkaisen tilanteen voi yksinkertaistaa päättelyyn: Tuoko esiin noussut tapahtuma tai tilanne lisää informaatiota yhtiön tai toimialan kehitykseen. Kun uusi

Nordic Offset Oy:n lehdistötiedotteessa 11.12.2008 kerrotaan yrityksen aloittaneen autoilun hiilidioksidipäästöjen kompensointikaupan. Ajatus on, että mikäli autoilu on välttämätöntä, sen aiheuttamat päästöt voi kompensoida tukemalla ilmastonmuutosta ehkäiseviä hankkeita. Kyseessä on töpselisähköön

Löytyyhän muitakin syitä, kuin talouden heikko tilanne jättimäiselle pörssilaskulle. Yksi Nasdaq pörssin johtajista Bernard Madoff tunnusti, että hänen sijoitusneuvonta bisneksensä on ollut ponzi-huijaus. 50 miljardia dollaria on huijattu tällä tavoin.

  Autoteollisuuden apupaketin kaatuminen ei aiheuttanut aivan pelätyn kaltaista paniikkia pörssissä. Liittyykö tähän edelleen odotus viime hetken pelastumisesta?   Toisena vaihtoehtona on, että alan ihmiset tietävät, että rakennemuutos tekee hyvää

Kaikki alkoi subprimesta, joka johti luottokriisiin. Amerikan investointipankit annettiin mennä nurin ja se sai aikaan domino-efektin. Vahvasti velkaiset Islannin pankit ajautuivat konsurssiin, heidän kanssaan suohon joutui myös monia muita brittiläisiä

Linkissä minua nuoremmat ja älykkäämmät miehet vaihtavat mielipiteitä otsikon aiheesta. Kannattaa lukea ne ja unohtaa tämä. http://sijoittajaksi.blogit.kauppalehti.fi/2008/12/03/porssi-ennustaa-suomeen-pitkaa-lamaa/ ________________________________________________________________________ Jaa, yksi lukija kuitenkin jäi. Ensin vanhin kysymys. Miksi täydellinen sijoitusformula kannattaisi

Yritysarvo voidaan laskea monella vaihtoehtoisella tavalla: 1.  Markkina-arvo Yrityksen hetkinen arvo markkinoilla lasketaan pörssiarvosta ottamalla huomioon velat ja likvidit varat. Tämä on armoton , hetkellinen markkina-arvo. 2.   Tulevien voittojen diskonttaaminen

  Kysyntä ja tarjonta talousmediassa KL:n blogeissa julkaistiin varsin minimaalisella huomiolla linkissä oleva merkintä.  http://moneylab.blogit.kauppalehti.fi/2008/11/17/osakesijoittaja-ison-karhun-hampaissa/  Ko. kirjoituksessa on formuloitu niitä periaatteita, joita minäkin sijoittamisessa käytän. Aihetta olen toki itsekin käsitellyt

Viimeisten kolmen kuukauden aikana eri sektoreiden osakkeet ovat globaalisti pärjänneet hyvinkin eri tavalla: parhaiten ovat pärjänneet terveyspalveluita tuottavien yritysten osakkeet (IXJ) suurin piirtein osakeindeksin kanssa samaa vauhtia ovat laskeneet teollisuus

Piksun tiimi kävi Sijoitus 2008 -messuilla tekemässä joukon haastatteluja sijoittajan näkökulmasta mielenkiintoisista asioista ja yrityksistä. Ensimmäisenä näistä julkaistaan Ruotsin kautta Suomeen rantautunut Superfund. Haasteltavana on Superfundissa Suomesta vastaava Ina Hovi,

Osallistuimme tänään Olli Kallion kanssa Tivit Foresight Seminar 2008 tapahtumaan Finlanditalolla. Tilaisuudessa esiteltiin vajaan 60 miljoonan euron hankepakettia, jonka uskotan vievän Suomen teknologiateollisuutta kauas huomiseen. Tietoa tuli monen Powerpointin voimalla,