EU:n huippukokouksen päätökset olivat pääosin odotettuja. Budjettikontrollin vahvistaminen euromaissa niiden keskinäisellä päätöksellä on eurojärjestelmän kannalta väistämätön muutos. Eurojohtajien toive on, että se ratkaisisi myös kriisimaiden tilanteen, eli tieto tulevasta budjettikurista
EU:n seuraava suuri taistelu käydään keskuspankin roolista. Ranskalaiset vaativat käyttöön kaikkia keinoja euron pelastamiseksi – mukaan lukien EKP. Ranskan valtiovarainministerin Francois Baroinin mukaan EKP:n pitäisi toimia kuten muidenkin keskuspankkien, eli
Edellisen blogini yhteydessä keskustelimme Valtosen Riston kanssa mahdollisuudesta erottaa vastuuttomasti käyttäytyvä maa eurosta. Totesin juridistekniseksi ongelmaksi, että eurosopimusta luotaessa ei otettu edes huomioon mahdollisuutta jonkun maan erottamisesta, vaikka poliittista halua
Kirjoitin reilu viikko sitten Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n konseptista, jossa on ilmeisiä ongelmia. Aikakauslehti Economist keksi http://www.economist.com/node/21536627 asiaan uuden kiintoisan perspektiivin. Kreikan velkojat asetettiin kahteen luokkaan, valtiollisiin ja yksityisiin, joista jälkimmäisten saatavat
Kreikan hallitus väisti vastuutaan ja päätti järjestää kansanäänestyksen sen kanssa jo sovittujen tukipakettien ehdoista. Se on rajua poliittista peliä, sillä kansalaisten mielialat ovat niin tympääntyneet, että äänestyksen tulos voi olla helposti kielteinen. Kansan
EU:n huippukokous sai aikaan yllättävänkin suuren kasan päätöksiä. Etukäteen epävarmin oli Euroopan rahoitusvakausvälineen ERVV:n kohtalo. Vaikka sen pääomaa oli jo korotettu, ei rahaston uskottu estävän markkinapaniikkia Italiassa tai Espanjassa, jos
Vladimir Putinin ilmoitus palata presidentiksi ei tullut sinänsä yllätyksenä, eikä se muuta mitään Venäjällä, jossa Putin on koko ajan ollut maan vahva mies. Mutta hänen odotettava kahden kauden presidenttiytensä betonoi Venäjän tulevaisuuden pitkäksi
Euroalueen velkakriisi vajosi taas astetta vaikeammaksi, kun luottoluokittaja Moody´s pudotti Italian luokitusta tiistaina peräti kolme pykälää. Suuri uutinen se ei tosin ollut, sillä maan vaikeudet ovat olleet kauan tiedossa. Rahamarkkinoiden
Monet euroalueella puhuvat Kreikan erottamisesta yhteisvaluutasta. Sillä olisi hurjat seuraukset, varoittaa arvostettu taloustieteilijä Martin Wolf sanomalehti Financial Timesissa http://www.ft.com/intl/cms/s/0/f2133a2e-e2e0-11e0-903d-00144feabdc0.html#axzz1Ys991EUV. Jos Kreikka jättäisi euron, muuttuisi valtaosa Kreikkaan lainatusta rahasta välittömästi luottotappioksi. Se
Euroalueella on viime kuukaudet keskitytty säästöohjelmien luomiseen kuluja leikkaamalla ja veroja nostamalla. Mutta velkakriisin akuutti ongelma ei ole valtioiden maksukyvyn ratkaiseva heikentyminen muiden kuin Kreikan kohdalla. Sen ajautumista velkajärjestelyyn markkinat
Euron kriisimaiden tilanne ei ole vakautunut. Euroopan vaihtoehdoiksi näyttävät jäävän vain syvempi talouspoliittinen yhdentyminen tai euron hajoaminen. Kummastakaan vaihtoehdosta ei Suomessa käydä vakavaa keskustelua ainakaan siellä missä pitäisi, eli julkisuudessa
Hidastuneen talouskasvun ja pörssien syöksyn takana on paljolti Euroopan pankkijärjestelmä ongelmineen. Pankkien taseissa on rutkasti kriisimaiden velkoja, minkä vuoksi monia uhkaa vakavaraisuuden putoaminen pakkaselle. Sen pelossa luototus on taantunut ja
Pörssien on raju heilunta on jatkunut, mikä kertoo suuresta hermostuneisuudesta. Taustalla on pari keskeistä syytä, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Euroopan velkakriisi ajautui uuteen vaiheeseen, kun markkinat alkoivat epäillä myös Italian kykyä
Harvoinpa olen eläessäni osunut yhtä oikeaan kuin kuukausi sitten markkinakatsauksessani, jossa totesin olevan aika lunastaa pelipaperit ja pidättyä ostoista. Lisäksi olen jo puoli vuotta painottanut Dax-indeksin 12 kk SMA:n merkitystä indeksien
Yhdysvalloissa tapellaan liki verissä päin velkakaton nostamisesta. Lain mukaan liittovaltio ei voi ottaa enempää velkaa kuin sillä jo on, 1400 miljardia dollaria. Velkakaton nostaminen ei sinänsä ole uutta, niin on
Euromaiden velkakriisiin keksittiin viikko pari sitten uusi syntipukki. Euroopassa raivostuttiin, kun kansainväliset luottoluokituslaitokset eli reittaajat pudottivat Portugalin ja heti perään Irlannin luokituksen roskatasolle. Kreikalle ne olivat tehneet sen jo aiemmin.
Kuten edellisessä markkinakatsauksessa totesin, jos Kreikan velkakriisin suhteen saadaan jotain järkeviä päätöksiä, kovassa ja pitkässä matalapaineessa olleet pörssit voivat toipua nopeasti. Näin kävi, kun Kreikka taipui rankkaan säästöpakettiin – jonka
Barack Obama ilmoitti pysyvänsä alkuperäisessä suunnitelmassaan, jonka mukaan Yhdysvallat alkaa vetää joukkojaan Afganistanista heinäkuussa. Obama katsoo Afganistanin vakautuneen nyt riittävästi. Vuoden päästä kotiutettuna pitäisi olla 33 000 sotilasta ja neuvonantajaa,
Kreikka taipui väistämättömän edessä eli parlamentti hyväksyi talouden ankaran tervehdyttämisohjelman, joskin niukin äänin. Mutta Kreikalla ei ollut todellisuudessa vaihtoehtoja. Luottoluokittajat pudottivat maan velkakirjat roskalainaluokkaan, eli luokittajat eivät usko velkojien saavan
Sitten edellisen markkinakatsaukseni vajaat pari viikkoa sitten tilanne ei ole muuttunut oikeastaan minnekään. Dax on pysynyt 12 kk SMA:n päällä ja uppoamatta alle 7000 pisteen, josta on tullut vahva tukitaso
