Vanhan vitsin mukaan suomalainen mies kohtasi Kainuun korvessa elefantin. Ensimmäisenä iski huoli: ”Mitähän tuo ajattelee minusta”. Suomalaiset ovat kovin huolissaan, jos maastamme jossain pikkujulkaisun takasivulla sanotaan jotain poikkipuolista. Itse olen
Sarkastisesti sanoen vahingonilo on ihmisen aidoimpia tunteita. Kun Venäjän hyökkäys on epäonnistunut Ukrainassa, koko ns. länsi on asiasta iloinnut. Hyvä olisi muistaa, että ”lännen” voitto on saavutettu yksinään ukrainalaisten rohkeudella
1990-luvulla internetin myötä syntyi ilmiö, jota voi kutsua esim. kansalaisjournalismiksi. Kiinnostuin aiheesta syystä, joka ilmenee otsikossa. Mielestäni tänä vuonna on ollut aihetta ihan oikeisiinkin uutisiin, jottei niitä tarvitsisi tyhjästä keksiä,
Etukäteen mediassa arvioitiin, ettei selonteossa olisi konkretiaa. Olen eri mieltä. Sivulla 28 lausutaan: ”Jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt
Nordea on jälleen kerran vakuuttanut loistavasta tulevaisuudesta. Olen samaa mieltä ja toivon lumikinosten pysyvän poissa Turusta ainakin muutaman kuukauden. Kuitenkin pari varausta: 1) Konepajat Pelkään konepajojen myyneen tilauksia liian halvalla
Aivan ensimmäiseksi kehotan tutustumaan tuohon linkkiin. https://www.presidentti.fi/uutinen/presidenttien-tapaaminen-paattyi-jaakiekko-otteluun/ En ymmärrä linkissä olevaa tekstiä ”Copyright © Tasavallan presidentin kanslia” Tietääkseni valtiolla ei voi olla eikä sille voi syntyä tekijänoikeutta, mutta ehkä tarkoituksena
Nordnet on jo pitkään nostanut esille, että meitä suomalaisia pörssiosakkeen omistajia on miljoona. Mutta vasta YLEn uutisesta aloin miettiä, miten pienestä luvusta on kyse. Suomalaisia on 5,55 miljoonaa, joista 0,6
Linkissä on pörssitiedotteita. Voi kysyä, miten tärkeää isolle firmalle on kertoa pienestä kaupasta, mutta ilmainen mainostila hyödynnetään ja samalla noudatetaan osin irrationaalisia sääntöjä. Sitten ovat ”johdon liiketoimet”, jotka suurelta osin
1980-luvulla paperisessa US:ssä esiteltiin runsaasti otsikon aihetta. Käsittelytapa oli seuraava. Ensin sanottiin olevan kaksi vaihtoehtoa, joko kurssi pomppaa tukitasosta takaisin tai sitten murtautuu läpi, siis joko nousee tai laskee. Seuraavassa
1.9. 1939 asti Puola oli välttänyt ärsyttämästä omaa suurta naapuriaan Saksaa pitäytymällä mobilisaatiosta. Saksa murskasi eräänlaiseksi toisen luokan suurvallaksi lasketun Puolan 2,5 viikossa. Puolan esimerkki silmiensä edessä Suomi toimi toisin.
Turun keskustaan on kerätty venäläisiä säilövaunuja useaan riviin. Normaalioloissa vaunuja on viety esim. Yaran Uudenkaupungin lannoitetehtaalle. Liikenteen nyt lakattua lannoitteista arvellaan tulevan pulaa ja ruuan hinnan nousevan. Kuvan vaunut lienevät
Kaunis pääministerimme Sanna Marin lienee herännyt prinsessan todella pitkästä unestaan muistuttelemaan EU:n turvatakuista. Muuten hyvä, mutta onko sellaisia? Ex kansanedustaja ja VTT Jukka Tarkka väittää, ettei ole. Kyse on siitä,
Kuvan lähde Euroclear, pdf tiedostona tuossa, päiväys tammikuun loppu 2022. Ulkomaalaiset ovat ymmärrettävästi myyntilaidalla Suomessa, asiantila, mitä yksi tapaaminen Washingtonissa ei muuta. Oheisen tilaston tulkinta onkin vaativampi tehtävä. Mukana on
Neuvoteltuaan suomalaisten puoluejohtajien sekä Ruotsin ja Norjan pääministerien kanssa Niinistö tapaa perjantaina 4.3. 2022 Washingtonissa USA:n presidentti Joe Bidenin ja muuta USA:n johtoa. Tapaaminen on järjestetty tavattoman nopeasti. Kuvan tiedotteessa
Media näyttää toimivan koronan ja Ukrainan kanssa samalla tavalla: joka päiväksi tarttis´ saada muutama skuuppi. Itse pidän sekä sairautta että sotaa siksi vakavina asioina, etten välittäisi lukea peräkkäin tällaisia otsikoita
Tammikuussa lupasin kertoa Putinin tavoitteen, kun hyökkäys alkaa. Tarkoituksellisesti käytin sanaa ”kun”, en ”jos”. Tammikuussa arvioin tavoitteeksi Ukrainaa halkovan Dnepr-joen itärannan. Dneprin leveys on kapeimmillaankin satoja metrejä ja suuri osa
Kuvasta huolimatta tekstissä ei ole mitään hauskaa. Esitän kaksi vakavaa moitetta taloustieteen teoreetikoista ja käytännön soveltajista. Moitteet ovat vieraus käytännöstä ja menneisyyteen katsominen. Korkojen teoria ja käytäntö 1990-luvun alussa Sirkka
Tommi Taavilan kirja ”Vähemmän on enemmän”, esim. sivut 5, 21, 29, 54-8, 102 teki minuun aikoinaan suuren vaikutuksen. Kerron nyt miksi ja kehotan kaikkia tutustumaan itse kirjaan. Oma tulkintani omin
Katselin parin miehen kanssa Vår Energi –firman prospectusta á 562 sivua. Yleisesti: osakkeen hinta ja osakkeiden kokonaismäärä jää usein epäselväksi. Osakkeiden kokonaismäärän selvittämistä ei selkeytä yhdistetyt annit ja myynnit, joita
Suunnilleen viimeisen kymmenen vuoden aikana keskuspankit ovat odottaneet inflaatiota kuin kuuta nousevaa. Hiukankin terveemmässä ympäristössä inflaatio olisi kiihtynyt paljon vähemmälläkin, mutta nyt näyttää vain koronan aiheuttama jättielvytys tuottaneen tulosta. Edelleenkin
