Juha Vahen on artikkelissaan havainnut, että osakemarkkinoiden laskut ja nousut ovat 2000 luvulla jyrkentyneet. Ilmiön eräs merkittävä aiheuttaja on alhainen korkotaso. Riskitön korko on jo pidempään matanut kahden prosentin tasolla
Maailmankaupan kasvu on Hollannin tilastokeskuksen tietojen mukaan edennyt samaa vauhtia talouskasvun kanssa (kuva). Tuotannon globalisaatio ja kansainvälinen työnjako eivät ole enää talouskasvun ajuri, mutta tuotannon globalisaatio pitää pintansa ja uudet
”Oikeusvaltio Euroopan unionissa ja Suomessa” tutkimus on sivistynyt kuvaus oikeusvaltion määritelmistä ja oikeusvaltioon liittyvistä ongelmista Suomessa. Tutkimus on osaavien ja yhteiskuntaa ymmärtävien tutkijoiden ( Juha Raitio, Allan Rosas ja Pekka
Valtion velanotto lisää keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä köyhyyttä, laskee elintasoa ja kuristaa vientiteollisuutta. Tässä selitys. Miten käy kun valtio ottaa velkaa? Valtio (eduskunta) ottaa tyypillisesti velkaa silloin kun talous sakkaa,
Suomi on Työ ja Eelinkeinoministeriön yritystukien tutkimusraportin mukaan edennyt kohti taloutta, jossa virkamiehet ja eduskunta yritystuilla ohjaavat sitä mitkä yritykset ja tuotantosuunnat menestyvät ja mitkä eivät. Suorat vastikkeettomasti annetut yritystuet
Korkea inflaatio vahingoitti vuosina 1965…1982 pörssikursseja. USA:n osakkeiden reaaliarvot laskivat 1970-luvun inflaatiojakson aikana puoleen. USA:n inflaatio on nyt ryöstäytymässä kierteeksi, jossa hintojen nousua seuraa palkkojen nousu ja sitä taas vuorostaan
Suomalaisten reaalinen, inflaatiokorjattu elintaso on maailmanpankin (World Bank) mukaan laskenut vuodesta 2007 saakka. Elintasomme on alkanut laskea aina kun velkaa on otettu lisää ja nousta silloin kun lisävelanotosta on luovuttu.
Taantuma on seurannut parin vuoden sisällä käytännössä aina kun 10v lainojen korko on ollu matalammalla kuin lyhyiden, 2 vuoden valtionlainojen korko. Nyt ollaan siinä tilanteessa. Korkomarkkinat ennakoivat USA:lle taantumaa. 10v
Yrityksen tietoturvan kuntoon laittaminen lähtee siitä, että tunnistetaan mikä tieto ei saa päätyä yrityksen ulkopuolelle (salainen tieto) ja mikä tieto on sellaista että sen pitää ehdottomasti säilyä ja minkä tietotekniseten
”YLE:n aamu TV ekonomistit” kertoivat hiljattain ettei Suomen bruttokansantuotteen kannalta ole väliä kuluttaako valtio vaiko yksittäiset ihmiset. Väite on väärä ja virheellinen. On totta että BKT:n laskemisessa on peruskoulun oppien
Suomen Nato jäsenyyteen voi ottaa kantaa muun muassa seuraavien kansalaisaloitteiden avulla: – Nato jäsenyys: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9997 – kansanäänestys jäsenyydestä: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/9866 – Nato vastainen addressi: https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1152 Nyt on oikea aika ottaa kantaa
Suomi on Nato kumppani kuten Ukraina, olemme tässä suhteessa samassa asemassa. Olisimme nyt jäseniä jos olisimme olleet kaukaa viisaita. Muutama vaikuttaja oli ajoissa kaukaa viisas. Esimerkiksi ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika
Yritysten hallituksiin on EU:ssa kaavailtu naiskiintiöitä. Näillä halutaan varmistaa naisten ja miesten tasapuolinen mukanaoloa yritysten korkeimmassa johdossa. EU:ssa naiskiintiöiden pakollisuutta on viimeksi tammikuussa ajanut komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen
Suomi on bulkkitavaraa tuottava suuryritysten ja kuuliaisten työläisten maa, jos on Tullin ulkomaankauppatilastoihin uskominen. Tämä oli viime vuonna siunaukseksi. Vientituotteidemme hinnat nousivat, menekki oli kovaa ja vienti kasvoi peräti 19%.
USA:n hinta- ja palkka- inflaatiot tavoittelevat jo 7% tasoa ja keskuspankki FED on indikoinut nostavansa ohjauskorkoa ainakin kolmasti tänä vuonna. Milloin on aika siirtyä osakkeista muihin sijoituskohteisiin? Kahden vuoden päästä,
Uutena Vuotena yritetään mahdotonta, ennustetaan tulevaa sijoitusvuotta. Uskon, että vuosi on osakkeiden kannalta ihan ok, aina syksyyn saakka. Syksyllä on kenties aika harkita jotain muuta, ehkä lyhyitä korkosijoituksia. Tulevaisuuden ennustaminen
EU:n eettinen koodisto, taksonomia on suurille, yli 500 henkeä työllistäville, yrityksille tullut velvoite raportoida siitä, miten niiden eri liiketoiminnat täyttävät EU määrittelemät ympäristö- ja sosiaaliset- tavoitteet. Taksonomialla pyritään edistämään rahoittajien
Publius Cornelius Tacitus antaa tuoreen oloisessa kirjassaan ”Keisarillisen Rooman historia” esimerkin vuodelta AD 33 siitä, miten keskuspankin rahanpainamisella vältetään vuoden 2009 kaltainen kriisi ja miten yhteiskunta nousee tuosta kriisistä entistä
Yrityksen johtoryhmän bonukset saattavat olla sidoksissa voiton tai operatiivisen kassavirran kasvuun. Toimitusjohtaja haluaa kenties kasvattaa liikevaihtoa, jotta yritys näyttää kasvuyritykseltä. Pörsiyritykset saavuttavat nämä tavaoitteensa usein Paroni von Munchausenin inspiroimalla kikalla:
Tommi Taavilan uusin kirja, Sijoittajan syklit, tarkastelee syy-seuraussuhteita ja joukkopsykologiaa, joiden ohjaamana sijoittajille tärkeät talouden syklit syntyvät. Sijoittajien kokemat tunnetlilat synkronoituvat niin, että yhteistä pörssimasennusta seuraa toivo ja optimismi, joka
