Elinkeinoelämän keskusliiton ja Finanssialan keskusliiton mielestä Suomi tarvitsee mielummin kasvua kuin veroja. Kyse on arvovalinnasta. Suomen hallitus on asettanut tasaisen tulonjaon ja hyvät julkiset palvelut etusijalle. Se on osa hyvinvointiyhteiskuntaa.

Kirjoitusvuorossa Juha Kasanen   Kävin talvilomalla Barcelonassa. Juoksulenkillä upealla rantabulevardilla on aikaa ihmetellä Euroopan menoa. Barcelonan kuhinaa katsellessa tulee vääjäämättä sellainen tunne, että Euroopan rahavirrat kulkevat väärään suuntaan. Kuinka voi

Jollainlailla 1950 ja 1960-lukuja kun tutkailen niin silloin oltiin optimistisia ja kaavailtiin parempaa maailmaa. En kuitenkaan niiden historiaa käy, se on kaukaista menneisyyttä ja sodasta selviytymistä. Aloitan historiasarjani 1970-luvusta. 1960-luvun

Kansantuote termiä käytetään keskustelussa tai ainakin keskustelujen kuulijoiden piirissä enemmän väärin kuin oikein. Kansantuote saadaan kun lasketaan kaikkien tuotantoyksiköiden tuottamat arvonlisät yhteen. Se ei siis ole sama kuin LIIKEVAIHTO. Kun

Finanssialan Keskusliitto (FK) tukee vahvasti toimia, joilla saadaan työtä ja kasvua aikaiseksi. Finanssiala yhtyy EK:n näkemykseen, että Suomi tarvitsee kasvua eikä yhtään lisää veroja.    Hallituksen pitää kehysriihessä pidättäytyä kaikista

    Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies odottaa maan hallitukselta jämeriä toimia, joilla edistetään talouskasvua ja vakautetaan julkista taloutta. Sen sijaan jatkuvilla veronkorotuksilla lannistetaan yritteliäisyyttä ja karkotetaan investointeja. Pahinta myrkkyä

Julkisen vallan puuttuminen vapaisiin markkinoihin aiheuttaa epätoivottuja seurauksia. Se vääristää pääomien allokaatiota, edesauttaa omaisuuslajikuplien syntyä, lisää volatiliteettia markkinoilla ja nopeuttaa varallisuus- ja tuloerojen syntyä. Mitä pidempi boomi on, sitä enemmän

EKP:n Helsingin paikallistoimisto eli toiselta nimeltään ”Suomen Pankki” on tullut julkisuuteen parillakin hengentuotteella. Julkistukset eivät ehkä muutoin olisi merkittäviä, mutta ne antavat ikävän kuvan siitä realiteetista, miten vähän Suomen Pankilla

Kirjoitin alkuvuodesta blogimerkinnän kotimaisen patentoinnin supistumisesta Suomessa. Kirjoituksen tiivistelmä sanoo: Suomeen jätettyjen patenttihakemusten lukumäärä pieneni, samoin myönnettyjen patenttien. Patentointi Suomen ulkopuolella vaikuttaa kasvaneen edelleen. Nyt monikansalliset patenttivirastot EPO (European Patent

On tullut aika katsastella uusia sijoituskohteita Singaporen pörssistä. Näin sen jälkeen kun Singaporen valtiollinen sijoitusyhtiö Temasek teki käteistarjouksen lopuista elintarviketreidausyhtiön Olam:in osakkeista S$ 2.23 kurssiin joka on n. 10% yli

IMF toistaa jo kuudetta vuotta peräkkäin saman neuvonsa, joka voidaan ymmärtää seuraavasti: Valtiontalouden tasapainottamista kannattaa lykätä ensi vuoteen ja tänä vuonna voi jatkaa julkista velanottoa, jolla varmistetaan hennon kasvun jatkuminen.

  Joukkorahoitukselta odotetaan paljon. Se on tehokas, nopea ja joustava rahoitustapa erityisesti aloittaville yrityksille ja uusille innovaatioille. Joukkorahoitus mahdollistaa yksityishenkilöiden talletusvarojen tehokkaamman hyödyntämisen ja rahoituksen saatavuuden lisääntymisen. Näin arvioivat työ-

Tällä kertaa kommentissa näkemyksiä yhtiötapaamisista vuoden ensimmäiseltä Aasian reissulta, joka suuntautui Filippiineille, Indonesiaan ja Vietnamiin. FILIPPIINIT Filippiineillä viimeksi loppukesästä 2012. Kasvutarina vaikuttaa olevan vahvemmalla pohjalla kuin viime reissun aikaan, kun

Kirjoitusvuorossa Mika Huhtamäki   Yrityskaupat näkyvät talousuutisissa ja herättävät sijoittajien kiinnostuksen, etenkin spekulatiivisten sijoittajien. Syystäkin, sillä kyseessä on markkinoille uusi ja mielenkiintoinen tilanne, joka vaikuttaa kaupan osapuolina olevien yritysten markkina-arvoon.

Suomi taantuu samaan aikaan kun Euroalueen vienti vetää, vaihtotase on jo 3% positiivinen ja työllisyyskin Euroalueella paranee. Euroalueen vahva kilpailukyky vahvistaa Euroa ja tiukentaa meidän muutenkin ahdasta asemaamme. Mikä yhteiskunnassamme

Myin liian myöhään Outoteckini. Sijoitus oli hyvä, mutta onhan tuo laskenut ja syystä.  Outotecin liikevaihto koostuu materiaaleittain seuraavasti: Kupari 33% Rauta 11% Ferroseokset 14%   Kuparin hinta on laskenut jo

Buffettin lienee suomen kielellä esitelleet ensimmäiseksi Puttonen ja Kivisaari kirjassaan 1999, s. 57-69. Vaikka aiheesta paljon puhutaankin, on selvintä rautalangasta vääntää mainitun kirjan esittely aiheesta. Laskusuhdanteessa Buffett sijoittaa erityisesti tunnettuihin

Finnish Business Angels Network (FiBAN) ja Finnvera ovat keränneet vuoden 2013 tilastoja yksityissijoittajien tekemistä sijoituksista alkuvaiheen potentiaalisiin kasvuyrityksiin Suomessa. Saatu tilasto on suurin tähän mennessä Pohjoismaissa kerätty.  Bisnesenkelit sijoittivat vuonna

Finanssialan Keskusliiton tuoreen Pankkibarometrin mukaan pankinjohtajat arvioivat kotitalouksien luotonkysynnän jatkuvan edelleen vaisuna. Sen sijaan yrityslainojen kysynnän arvioidaan vilkastuneen verrattuna edelliseen kyselyyn. Kysynnän arvioidaan kuitenkin olevan edelleen sekä vuodentakaista tilannetta että

   Turvallisuusviranomaisten massaurkinnan mahdollistava laki vahingoittaisi vakavasti Suomen mainetta maana, jossa tietojen turvassa pysymiseen voi luottaa. Tällä on iso merkitys kansainvälisten teknologiayritysten investointipäätöksiin. Lainsäädäntöhanke turvallisuusviranomaisten tiedonhankintakyvyn parantamiseksi kyberympäristössä, eli ns.