Nato-ratkaisun jälkeen Suomessa olisi kaikki syyt kiinnittää huomiota otsikon aiheeseen. Totean, että jotkut faktat saattavat yllättää, mutta ne on taatusti dokumentoitu. 1) Suomen ”köyhyys” Sotahistoriaamme on kirjoitettu yksinomaan siitä näkökulmasta,
Vaikka olenkin osoittanut kärsimättömyyttä sille tahdille, millä Suomen turvallisuuspolitiikkaa on uusittu, kyllähän minä – ihan vakavasti puhuen – olen realiteetit ymmärtänyt. Vielä viime vuonna suomalaisten enemmistö vastusti Natoa. Edelleenkin mm.
Sarkastisesti sanoen vahingonilo on ihmisen aidoimpia tunteita. Kun Venäjän hyökkäys on epäonnistunut Ukrainassa, koko ns. länsi on asiasta iloinnut. Hyvä olisi muistaa, että ”lännen” voitto on saavutettu yksinään ukrainalaisten rohkeudella
Etukäteen mediassa arvioitiin, ettei selonteossa olisi konkretiaa. Olen eri mieltä. Sivulla 28 lausutaan: ”Jäsenyydestä kiinnostuneen maan on tärkeää käydä pohjustavia keskusteluja Nato-maiden kanssa. Suomen valtiojohto on kuluvan kevään aikana käynyt
Aivan ensimmäiseksi kehotan tutustumaan tuohon linkkiin. https://www.presidentti.fi/uutinen/presidenttien-tapaaminen-paattyi-jaakiekko-otteluun/ En ymmärrä linkissä olevaa tekstiä ”Copyright © Tasavallan presidentin kanslia” Tietääkseni valtiolla ei voi olla eikä sille voi syntyä tekijänoikeutta, mutta ehkä tarkoituksena
Kaunis pääministerimme Sanna Marin lienee herännyt prinsessan todella pitkästä unestaan muistuttelemaan EU:n turvatakuista. Muuten hyvä, mutta onko sellaisia? Ex kansanedustaja ja VTT Jukka Tarkka väittää, ettei ole. Kyse on siitä,
Linkki Oma arvioni sodan päämääristä poikkeaa PYNin esittämästä, mutta palataan siihen vasta sitten, jahka sota ensin alkaa. PYN – enkä minä – olla minkään valtakunnan ko. aiheen tuntijoita, mutta pari
Haluan selvyyden vuoksi todeta otsikon tilanteen. Stoltenberg on ehkä sanonut, että ovet ovat avoimet HAKEMUKSELLE, mutta siihen Stoltenbergin valtuudet päättyvät. Asiat on esittänyt HS, mutta jos joku haluaa alkup. lähteitä,
1970-luvulla maailma eli kylmässä sodassa. Suomessa oli ns. tavallisillakin ihmisillä halu harjoittaa omaa puolueettomuuttaan. Sekä USA:sta että NL:sta pyrittiin näkemään tasapuolisesti hyviä ja huonoja puolia. Kuvaa hämärsi erityisesti käynnissä ollut
1) Oletan koronan synnyttävän otsikoita ja volatiliteettia jatkossakin, mutten usko sillä olevan suurempaa vaikutusta talouden perusteisiin. Lääkkeitä kehitetään ja tähänkin asti on pärjätty. 2a) Inflaatio synnyttää vähemmän otsikoita ja ehkä
Eipähän täällä Suomessa mitään hätää ole ollut moniin, moniin vuosiin, mutta hiukan kauhistuttaa ajatus, että johonkin vakavaan ja yllättävään pitäisi nopeasti reagoida. Pari esimerkkiä: Puhutaan ”hybridistrategiasta”. Lutherin sanoin: mitä
