Ammattisijoittajat puhuvat paljon siitä miten alhainen korkotaso ja olemattomat tuotot korkoinstrumenteista pakottavat hakemaan tuottoa osakkeista, joiden arvostustasot raketoivat taivaisiin. Päätin tutkia asian Suomen osalta. Kyllä asiassa on perää. Alhainen korkotaso

Tohtori Philip Tetlock julkaisi kirjassaan "Superforecasting" tutkimustuloksia sijoittajalle tärkeästä aiheesta, ennustamiskyvystä. Hyvät ennustajat ovat tavallisia ihmisiä Ihmiset eroavat toisistaan huomattavasti siinä miten hyvin he pystyvät ennustamaan tulevaa. Hyvän ennustamiskyvyn omaavat

Mistä johtuu tämä pörssikurssien hermoilu? Kiinan talouden heikkoutta syytetään tilanteesta. Mutta on olemassa toinen, vähemmän julkisuutta saanut tekijä, öljyntuottajamaiden valtiontalous. Öljyntuottajamaat ovat hyvinä aikoina kasvattaneet julkista kulutusta ja hyvinvointia ja

Piksu Toimitus kirjoitti 28.8 artikkelin jonka sisältönä oli se, että nyt on ostajan markkinat osakemarkkinoilla. Silloin oltiin aika lailla syvimmässä kohdassa. Sen jälkeen on Nordean pääekonomia Lippo Suomista siteeraava piksu

Hallitus on esittänyt, että sunnuntai- ja ylityö- lisiä pienennetään ja että lomapäiviä ja sairauspäiviä muutetaan palkattomiksi. Tämä tarkoittaa noin 2%…4% palkan pienennystä ja joillekin ryhmille jopa tätä enemmän. Mutta paljonko

Hallituksen toimet vaikuttavat Suomen talouden ohella myös suomalaisten yritysten pitkän aikavälin pörssi- ja tulos- kehitykseen, mutta miten? Hallitus teki minkä lupasi ja mitä piti Ensinnäkin on todettava, että hallitus teki

Jos kansantaloutta elvytetään ulkopuolisella velkarahalla, niin bruttokansantuote kasvaa ainakin alussa enemmän kuin velanoton määrä antaisi aihetta olettaa.  Niin sanottu Keynesin kerroin kertoo sen paljonko enemmän bruttokansantuote kasvaa. Suomen valtio ottaa

Osaketreidareiden käyttämä niin sanottu "tekninen analyysi" pyrkii ennustamaan tulevaa kurssikehtitystä historiallisen kurssikäyrän ja osakevaihdon perusteella. Eräs tärkeä kurssikäyrään liittyvä tunnistettava piirre on niin sanottu tukitaso – kurssitaso, jolla osakkeen arvo

Niinsanottu valtionvarainministeriömme on laatinut talousarvioehdotuksen vuodelle 2016. Valtio elvyttää taloutta yhä kiihtyvällä velanotolla Ehdotuksen oleellisena asiana on se, että valtiovarainministeriö haluaa nopeuttaa valtion velankasvua ensi vuonna 11,6% entistä nopeammaksi. Uutta

Yksikkötyökustannukset on saatava järkevälle tasolle. Palkka on vain eräs osa yksikkötyökustannuksia. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat yhtä suuri erä. Myös niistä on pystyttävä tinkimään. Sosiaaliturvamaksut menevät sellaisiin kohteisiin kuten ansiosidonnainen

Työmarkkinajärjestöt (työntekijä- ja työnantaja- järjestöt) vastaavat yhdessä merkittävimmin siitä, että Suomen yksikkötyökustannukset ovat järkevällä tasolla. Tässä tehtävässä on epäonnistuttu. Yksikkötyökustannuksemme ovat aivan liian korkealla tasolla ja sen seurauksena yritykset ovat

Poliittisessa keskustelussa debatoidaan Suomen valtion Kreikkaa ja GIPSIC (Greek, Italy, Portugal, Spain, Ireland, Cyprus) maita koskevista taloudellisista vastuista. Nämä vastuut kanavoituvat IMF:n ja Euroaluuen vakausmekanismien kautta.  Keskustelussa unohdetaan tärkeä asia,

Jotkin sijoittajat arvostavat yritysten tasevarallisuutta (arvo-osakkeet), jotkin hyvää osinkoa (oskinko-osakkeet) ja jotkin taas pieniä ja keskisuuria kasvuyriytyksiä (kasvuyrityshakuinen sijoittaminen). Näille sijoitustyyleille on olemassa USA:ssa indeksi- ETF rahastoja, joiden menestyksestä saa

Investointipankit tekevät osakesijoituksensa tueksi sijoituskohteesta niin sanotun DuPont analyysin. Mutta mikä tämä analyysi on ja miksi se tehdään? Sijoittaja on kiinnostunut loppujen lopuksi vain siitä miten hyvää nettovoittoa yritys tekee

Sijoittajan tekemän työn lisäarvoa yhteiskunnalle ei aina ymmärretä. Sijoittamisen merkitystä ei ymmärretä ja sijoittajan tekemää hyvää työtä kutsutaan ahneudeksi. Tämä on erittäin valitettavaa. Sijoittajat nähdään yhteiskunnan verenimiöinä ja loisina, joita

Jos pitäisi valita viimeisen sadan vuoden ajalta talouteemme eniten vaikuttanut laulu, niin se olisi varmaan oheinen Kristiina Halkolan vuonna 1969 esittämä laulu 20 perheestä. Tämä laulun taustalla vaikuttanut ajattelutapa johti

Avioliittolaki (Finlex: Avioliittolaki) on kirjoitettu vuonna 1929 ja sitä on korjattu merkittävästi vuonna 1987. Mutta se perustuu edelleen siihen ajatukseen, että avioliitto solmitaan täältä ikuisuuteen. Tämän päivän nuorten liittoja ei

Onneksi olkoon uudellen hallitukselle ja parasta menestystä. Ja kiitokset siitä, että hallitusneuvottelut ovat sujuneet mallikkaasti ja olette saaneet aikaan ohjelman, joka on rohkea ja vähintäänkin oikean suuntainen ja todennäköisesti myös

Suomi on lähes ainoana maana maailmassa pitäytynyt kaksiportaisessa (kunnat – valtio) julkisen hallinnon järjestelmässä. Kuntien ja valtion välille on ajan saatossa syntynyt erilaista kuntien maakunnallista yhteistyötä ja valtion aluehallinnon organisaatioita

Sain luettavakseni Tommi Taavilan kirjan "Vähemmän on Enemmän". Luulin tarttuvani tavanomaiseen tietokirjaan, mutta yllätyin positiivisesti. Tässä oli sitä jotakin.  Kirjaa oli hauska lukea jo ensi riveiltä alkaen. Se on kirjoitettu