Jari Hännikäinen summaroi terävästi EKP:n hiljattaisen kokouksen merkitystä: Arvopapereiden (lähinnä valtionlainojen) osto-ohjelma päättyy kesäkuun lopussa ja heinäkuusta alkaen valtionlainoja (pitkän juoksuajan lainapapereita) hinnoitellaan lähinnä markkinaehtoisesti. Tämä tarkoittaa pitken korkojen nousua.
Pankinjohtajat arvioivat barometrissa, että kotitalouksille on myönnetty kevään 2022 aikana selvästi vähemmän luottoja kuin viime vuonna. Odotukset kotitalouksien lähiajan luotonkysynnälle on romahtanut. Yksikään vastaajista ei odota luotonkysynnän vilkastuvan. Kotitaloudet sijoittavat
Talousodotuksia ohja tällä hetkellä (kuten yleensäkin) ennen kaikkea FED, ja mitä siellä rapakon takana tehdään ohjauskoroille ja muille talouden tukitoimille. Yksi päätöksiä ohjaava tekijä muiden joukossa on työmarkkinoiden tilanne. Työpaikoja
Piksu toimituksen selvityksen mukaan vahinkovakuutusyhtiöt maksavat korvauksina noin 55…65 % saamistaan vakuutustuloista. Vakuuttaja voi olettaa saavansa siis takaisin korvauksina keskimäärin runsaat puolet maksamistaan vakuutusmaksuista. Vertailussa oli mukana kolme vahinkovakuuttajaa: if,
Mielikuva kuluttajalainasta epäsuotuisana rahoitusvaihtoehtona istuu syvässä. On totta, että kompensoidakseen vakuudettomaan lainaan liittyvää suurempaa riskiä, kuluttajalainoja myöntävät rahoittajat asettavat lainoihin korkeamman koron kuin perinteisiin asuntolainoihin tai muihin vakuudellisiin lainamuotoihin. Kuluttajalainalla
Palkat saattavat USA:ssa jäädä jälkeen inflaatiolle ja reaalinen ostovoima pienentyä. Ostetaan halvempia tavaroita ja vähemmän ja sen seurauksena yritysten liikevaihto reaalisesti pienenee. Samaan aikaan korot nousevat ja yritykset joutuvat maksamaan
Peruskorkojen nousun lisäksi talousmailmassa on tapahtunut toinen merkittävä muutos. Valuuttasotien aika on ohi. Enää juuri kukaan ei pyri pitämään oman valuuttansa vaihtokurssia alhaalla. Alhaisen inflaation ja korkean työttömyyden aikana oli
Sijoitusmailma on syvemmässä muutostilassa vuosikymmeniin. Näin korkeita inflaatiolukuja lienee nähty viimeksi 90-luvun alussa, mutta vielä sopivampi vertaus lienee 70-luku, jolloin sitä ajoi raaka-ainekriisi samoin kuin nyt. Pahimmin inflaatio kurittaa läntisiä
Kiinan talousihme on Suomen Pankin BOFIT tutkimuslaitoksen mukaan ohi ja kasvu jää jatkossa samaan 2…4% luokkaan kuin muissakin maissa. Parhaat kasvuluvut löytyvät jatkossa kenties Intiasta ja etelä-Aasian maista. Viime vuonna
Jeni on nyt poikkeuksellisen heikkona sekä euroa että taalaa vastaan, jopa ennätyksiä on rikottu. Heikkoutta ajaa odotukset merkittävästi korkoerosta Yhdysvaltojen ja Japani välillä. FED:n Jay Powellin odotetaan nostavan ohjauskorkoa useita
Valtionvarainministeriö ennustaa tälle vuodelle 1,5% ja ensi vuodelle 1,7% talouskasvua. Sijoittajan kannattaa kuitenkin seurata muitakin lähteitä. Inflaatio laukkaa, korot ovat nousussa ja palkkainflaatio nostaa päätään. Omaisuusarvoille voi näissä olosuhteissa tapahtua
Nordea on jälleen kerran vakuuttanut loistavasta tulevaisuudesta. Olen samaa mieltä ja toivon lumikinosten pysyvän poissa Turusta ainakin muutaman kuukauden. Kuitenkin pari varausta: 1) Konepajat Pelkään konepajojen myyneen tilauksia liian halvalla
Tuloskasvu on Nordean Antti Saaren mukaan hidastumassa noin 10% tasolle, joka vastaa suhteellisen normaalia tulosympäristöä. Parhaat kasvuluvut nähdään energiassa, perusteollisuudessa ja teollisustuotteissa. Länsimaiden tulosennusteet ovat parantuneet. Suomi kärsii pakotteista muita
Pelkästään pörssikursseja katsomalla ei uskoisi että Euroopassa soditaan. Historiankirjoja jos katsellaan voi todeta että tämä ei ole kovin poikkeuksellista. Sota ei tarkoita pörssilaskua. Eikä edes rauhattomuutta. Tuoreen tutkimuksen mukaan USA:n
Ukrainan sotasanktioiden alkaessa ilakoitiin ruplan romahtamisella. No – en tiedä mitä tämä kertoo sanktioiden tehokkuudesta, mutta ruplan kurssi euroa vastaan on palautunut lähes viime vuoden tasolle. Moni platformi on tosin
Energiantuotannon lisäksi Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä vilja- ja lannoitekaupan toimijoita. Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina vastaavat kuudesosasta maailman viljakaupasta ja viidesosasta lannoitekaupasta. Maailmankaupan saatavuusongelmia pahentaa se, että maat ovat
Suomalaisten yritysten siirtyminen ulkomaiseen omistukseen ei keskimäärin ole vaikuttanut ostettujen yritysten myöhempään arvonlisän, henkilöstömäärän tai tuottavuuden kehitykseen. Synergiaetuja jää saavuttamatta vaikka ostavalla yrityksellä olisi myyntikanavia ja muutakin osaamista. Yrityksen innovatiivisuus
Kuluttajien luottamus on maailmanlaajuisessa laskussa ennustaen kylmää pörssikesää. Luottamus on pahimmassa laskussa USA:ssa, missä jopa asuntojen myynti on alkanut sakata. Syynä on korkoja nostava inflaatio, joka on yltynyt kierteeksi hintainflaatio
Työeläkevaroistamme suurin osa (53%) on sijoitettu osakkeisiin. Näiden osakesijoitusten tuotto oli viime vuonna 28%. Tämä tuotto vastaa suurin piirtein sitä keskimääräistä tuottoa, jonka indeksirahastosijioitukset olisivat antaneet. Tuotto jää jonkin verran
Danske Bank laskee kuluvan vuoden talouskasvuennustetta reilun prosenttiyksikön 1,7 prosenttiin. Palkansaajan reaalinen elintaso ja ostovoima heikkenevät inflaation syödessä palkankorotusten vaikutuksen. ”Vuoden 2022 alussa Suomen talouskasvu näytti jatkuvan pirteänä, mutta
